Kissat erittävät ulosteeseensa suuria määriä toksoplasmaa tartuttavia ookystia. Eritteiden välityksellä ookystat siirtyvät maaperään ja edelleen kasviksiin ja nautaeläimiin. Ihminen voi saada toksoplasman syömällä huonosti kypsennettyä naudan, sian tai lampaan lihaa tai kontaminoituneita vihanneksia, marjoja tai vettä. Tartunta käsien välityksellä kissan hiekkalaatikosta, maasta tai kasveista on myös mahdollinen. Noin 20 prosenttia suomalaisista on sairastanut taudin. Toksoplasmoosi on useimmiten oireeton, mutta saattaa aiheuttaa yleisoireita, kuten pientä kuumeilua, väsymystä ja kaulan tai takaraivon imusolmukkeiden turpoamista. Diagnoosi tehdään vasta-ainemäärityksellä.
Raskaudenaikainen ensi-infektio on sikiölle vaarallinen. Ensimmäisellä raskauskolmanneksella sikiön tartuntavaara on alle 10 prosenttia, kun taas viimeisinä raskausviikkoina se on yli 70 prosenttia. Raskaana olevan infektioon liittyy suurentunut keskenmenon ja ennenaikaisuuden riski. Loppuraskaudessa taudinkuva on lievempi. Sikiön infektio voi aiheuttaa synnynnäisen toksoplasmoosin, johon liittyy hydro- tai mikrokefaliaa, aivojen kalkkeumia, silmävaurioita ja älyllistä kehitysvammaisuutta. Infektio jatkuu syntymän jälkeen kroonisena ja vaurioittaa lisää vuosikymmenien aikana.
Raskausaikana hyvä käsihygienia ruoan käsittelyn yhteydessä on tärkeää. Kasvikset on syytä pestä perusteellisesti ja raaka liha kypsentää kunnolla. Puutarhatöitä tehdessä käsineiden käyttö on suositeltavaa ja kissanhiekkaa on syytä välttää.