B-ryhmän streptokokkibakteeri eli GBS on osa emättimen niin sanottua normaaliflooraa. Bakteeri löytyy synnytyskanavasta noin 15–40 prosentilla naisista. Bakteerin todennäköisin lähde on synnyttäjän suolisto, jossa bakteeria on runsaasti. Suolistosta bakteeri voi levitä virtsa- ja sukuelimiin. GBS-bakteerin esiintyminen virtsa- ja sukuelimissä ei yleensä aiheuta oireita. Nykyisin GBS seulotaan kaikilta odottavilta naisilta useimmiten synnytyksen käynnistyessä tai joillakin paikkakunnilla raskausviikolla 36.
Rutiininomaisia virtsa- tai emätinnäytteitä GBS:n löytämiseksi ei tule ottaa raskauden aikana, eikä pelkkä GBS-löydös vaadi hoitoa raskauden aikana. Joskus GBS häviää itsestään. Raskauden aikana annettu antibioottihoito ei takaa, että GBS-bakteeria ei ole synnytyskanavassa synnytyksen aikana.
Vaikka oireetonta GBS:n esiintymistä ei hoideta raskauden aikana, tarvitaan synnytyksen aikana estolääkitys, sillä ryhmän B-streptokokki on yksi merkittävimmistä vastasyntyneiden infektiosairastavuuden ja -kuolleisuuden aiheuttajista. Puolelle GBS-kantajanaisten synnyttämistä lapsista kehittyy bakteerikolonisaatio, mutta onneksi vain 1–2 prosenttia näistä lapsista saa varhaisen GBS-infektion. HUS-piirissä vastasyntyneiden GBS-infektion esiintyvyys on 1,2/1000 vastasyntynyttä, ja kuolleisuus infektioon on noin 4 prosenttia. Kaikki vastasyntyneen varhaisen B-streptokokki-infektion ehkäisykeinot perustuvat synnytyksenaikaiseen antibioottiestohoitoon.
GBS-riski on lisääntynyt, jos synnytys tapahtuu ennenaikaisesti (<37 raskausviikkoa), äidillä on synnytyksen aikana kuumetta ≥38,0 °C tai lapsiveden menon ja synnytyksen käynnistymisen väli on ≥18 tuntia. Noin joka neljäs vastasyntyneiden oireisista GBS-infektioista on ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Äidin kannalta katsottuna GBS-kantajanaisilla on suurentunut riski sairastua synnytyksen aikana tai sen jälkeen vakavaan bakteremiaan (bakteereja kasvaa verenkierrossa) tai kohtutulehdukseen.
Antibioottiestohoito annetaan synnytyksen aikana kaikille äideille, joilla todetaan GBS. Estohoidolla ei hoideta äitiä, vaan lääkehoidon tarkoituksena on estää vastasyntyneen altistuminen GBS:lle. Äidin infektiohoito määräytyy äidin oireiden mukaisesti.