Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan kaikkien 18–64-vuotiaiden tulisi harrastaa reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavampaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää ja ylläpitävää liikuntaa 2 kertaa viikossa. Tämä suositus koskee myös raskaana olevia.
Yleisten terveysvaikutusten (muun muassa tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, lihavuuden, astman, niska- ja alaselkävaivojen sekä masennuksen ehkäisy, hoito ja kuntoutus) lisäksi liikunta saattaa vähentää raskausdiabeteksen riskiä. Raskaudenaikaista liikuntaa tulisikin rajoittaa ainoastaan perustelluista syistä. Tällaisia syitä voivat olla raskauden aiheuttama poikkeuksellisen korkea verenpaine, uhkaava ennenaikainen synnytys (hoitoa vaativa supistelu tai todettu kohdunkaulan heikkous) tai äidin yleissairaus, joka edellyttää liikunnan välttämistä.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että aiemmin liikuntaa harrastanut voi jatkaa harrastustaan niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Poikkeuksen tekevät liikuntalajit, joissa tapahtuu potentiaalisesti kaatumisia tai putoamisia (esimerkiksi ratsastus, kiipeily ja kontaktilajit) sekä lajit, jotka tapahtuvat poikkeuksellisissa olosuhteissa (sukellus, lento- ja liitolajit). Säännöllisen liikunnan voi myös aloittaa raskauden aikana. Sopivia liikuntamuotoja liikunnan aloittamiseen ovat muun muassa kävely ja sauvakävely, uinti ja hiihto sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät jumpat, kuntosaliharjoittelu ja tanssi. Liikuntamuodon valinnassa tärkeintä on, että liikkuminen tuntuu hyvältä. Vinkkejä ja neuvoja sekä henkilökohtaista ohjausta kannattaa kysyä myös oman kunnan liikunnanohjaajilta.