Endometrioosia voi olla
- virtsarakon seinämässä
- suolistossa (paksusuolen, peräsuolen, ohutsuolen tai umpilisäkkeen pinnalla tai seinämässä)
- palleassa
- kohdussa
- emättimen pohjukassa
- emättimen ja peräsuolen välisessä seinämässä (niin sanottu rektovaginaalisen septumin endometrioosi)
- vatsanpeitteiden leikkausarvissa.
Endometrioosi jaetaan kolmeen pääryhmään esiintymispaikkansa mukaisesti:
| Pinnallinen vatsakalvon endometrioosi | Pinnalliset endometrioosipesäkkeet ovat muutaman millimetrin kokoisia pistemäisiä pesäkkeitä vatsaontelon pinnoilla. Niiden väri vaihtelee tuoreista läpikuultavista tai punertavista pesäkkeistä sinertävän rusehtaviin vanhempiin pesäkkeisiin. Pesäkkeiden arpeutuessa ne muuttuvat valkoisiksi. |
| Munasarjan endometrioosi (niin sanotut endometrioomat) | Munasarjan sisälle voi muodostua vanhaa verta sisältävä endometrioosikysta eli endometriooma. Endometriooman koko voi vaihdella yhdestä senttimetristä jopa kahteenkymmeneen senttimetriin. |
| Syvä endometrioosi | Endometrioosipesäkkeitä, jotka kasvavat kudokseen yli 5 millimetrin syvyyteen, kutsutaan syväksi endometrioosiksi. Tätä endometrioosin muotoa esiintyy noin 10 prosentilla endometrioosipotilaista. Syvän endometrioosin tavallisimmat esiintymispaikat ovat - kohdun takakannatinsiteet (sakrouteriiniset ligamentit)
- vaginan takaseinämä
- peräsuolen (rektumin) seinämä.
Syvää endometrioosia voi esiintyä myös virtsateissä, tavallisimmin rakon seinämässä. Pikkulantion sivuilla tai lähellä kohdun takakannatinsiteitä kasvaessaan endometrioosi voi ahtauttaa munuaisista virtsarakkoon kulkevia virtsajohtimia aiheuttaen munuaisaltaan laajentuman. |