Sukuelinherpeksen aiheuttaa herpes simplex 1 (HSV-1) tai herpes simplex 2 (HSV-2) -virus. Tartunnan jälkeen virus jää piilevänä pysyvästi elimistön hermosolmukkeeseen. Suomalaisista noin 20 prosenttia on HSV-2-kantajia. HSV-2 on yleisempi virustyyppi sukupuolielinten alueella. Tauti tarttuu sukupuoliteitse ja etenkin oireisessa vaiheessa, mutta tartunnan voi saada myös oireettomalta. Kondomin käyttö suojaa tartunnalta, mutta sen antama suoja ei ole täydellinen.
Herpes ja raskaus
Sukuelinherpes on viruksen aiheuttama rakkulainen ja kivulias infektio, joka uusii herkästi ensiepisodin jälkeen.
Tyypilliset oireet ovat sukuelinten limakalvojen ja ihoalueiden pinnalliset ja helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka puhjettuaan muodostavat kivuliaita haavoja. Virtsaaminen on kivuliasta. Paikalliset imusolmukkeet voivat olla turvoksissa. Oireet ilmaantuvat 4–14 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Lisäksi voi olla yleisoireita, kuten kuumeilua, päänsärkyä ja lihassärkyä. Oireilu kestää yleensä 2–3 viikkoa, mutta ensiepisodi voi olla oireetonkin. Uusintainfektiot eli niin sanotut residiivi-infektiot ovat lieväoireisia ja lyhytkestoisempia. Niihin liittyy usein esioireena polttelevaa, kihelmöivää tai kutiavaa tunnetta limakalvoalueella. Uusintainfektioissa ei ole yleisoireita, kuten kuumetta. Diagnoosi saadaan rakkulasta otettavalla viljelynäytteellä tai nukleiinihapon monistusmenetelmällä eli PCR-menetelmällä. Verinäytteestä tehtävillä vasta-ainemäärityksillä voidaan osoittaa viruksen kantajuus. Vasta-ainetutkimuksista ei kuitenkaan ole hyötyä akuutin vaiheen diagnostiikassa.
Primääriherpes eli taudin ensiepisodi voi johtaa alkuraskaudessa keskenmenoon ja myöhemmin ennenaikaiseen supisteluun ja synnytykseen. Uusintainfektiot ovat oireisia, mutta eivät yleensä aiheuta ongelmia raskauden aikana. Oirejakson lyhentämiseen ja viruserityksen vähentämiseen käytetään asikloviirilääkitystä, kuten myös ei raskaana ollessa. Jos odottavalla äidillä on loppuraskauden aikana toistuvia herpeksen uusintaepisodeja, aloitetaan raskausviikolta 36 lähtien neuvolan toimesta asikloviiri-estolääkitys synnytykseen asti.
Mikäli kyseessä on ensimmäinen herpestautijakso synnytyksen aikana, riski sikiön sairastumiseen on 30–50 prosenttia. Uusiutuneessa herpeksessä tartuntariski on vain alle viisi prosenttia. Äidin vasta-aineet suojaavat sikiötä tartunnalta.
Rutiininomaista keisarileikkausta ei tehdä herpeksen vuoksi. Jos synnytyksen käynnistyessä todetaan herpesuusiutuma, rakkula-alueet peitetään ja äidille annetaan suonensisäinen viruslääkitys suojaamaan sikiötä. Mikäli synnytyksen käynnistyessä todetaan herpeksen ensiepisodi sukupuolielinten alueella, synnytystapa on sektio ja äidille annetaan suonensisäinen lääkitys. Sektiosynnytys ei kuitenkaan täysin suojaa sikiötä infektiolta. Synnyttämään tullessa synnyttäjän on tärkeä informoida henkilökuntaa, mikäli raskauden aikana on esiintynyt sukuelinherpestä.
Suomessa sairastuu vuosittain noin 10 lasta neonataaliherpekseen (herpestartunta vastasyntyneisyyskaudella) äidin raskausaikana sairastaman infektion vuoksi. Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio, johon liittyy suuri vammautumisen ja kuoleman vaara. Useimmiten tartunta tapahtuu synnytyksen aikana, mutta veriteitse sikiöaikana tapahtuva tartunta on myös mahdollinen joskin harvinainen. Infektoituneista lapsista 85 prosenttia syntyy synnytyshetkellä oireettomille äideille.
Mikäli sinulla on ollut ennen raskautta herpesinfektioita, asia on syytä ilmoittaa neuvolassa. Jos oireet eli kivuliaat rakkulat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa ja rakkuloiden lisäksi on yleisoireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä. tulee ottaa yhteyttä terveyskeskuksen tai synnytyssairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamiseksi. Uusintainfektioissa saat tarvittaessa lääkityksen terveyskeskuksesta. Estolääkityksen aloittaa tarvittaessa neuvola.
Oireet
Tyypilliset oireet ovat sukuelinten limakalvojen ja ihoalueiden pinnalliset ja helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka puhjettuaan muodostavat kivuliaita haavoja. Virtsaaminen on kivuliasta. Paikalliset imusolmukkeet voivat olla turvoksissa. Oireet ilmaantuvat 4–14 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Lisäksi voi olla yleisoireita, kuten kuumeilua, päänsärkyä ja lihassärkyä. Oireilu kestää yleensä 2–3 viikkoa, mutta ensiepisodi voi olla oireetonkin. Uusintainfektiot eli niin sanotut residiivi-infektiot ovat lieväoireisia ja lyhytkestoisempia. Niihin liittyy usein esioireena polttelevaa, kihelmöivää tai kutiavaa tunnetta limakalvoalueella. Uusintainfektioissa ei ole yleisoireita, kuten kuumetta. Diagnoosi saadaan rakkulasta otettavalla viljelynäytteellä tai nukleiinihapon monistusmenetelmällä eli PCR-menetelmällä. Verinäytteestä tehtävillä vasta-ainemäärityksillä voidaan osoittaa viruksen kantajuus. Vasta-ainetutkimuksista ei kuitenkaan ole hyötyä akuutin vaiheen diagnostiikassa.
Raskaus ja synnytys
Primääriherpes eli taudin ensiepisodi voi johtaa alkuraskaudessa keskenmenoon ja myöhemmin ennenaikaiseen supisteluun ja synnytykseen. Uusintainfektiot ovat oireisia, mutta eivät yleensä aiheuta ongelmia raskauden aikana. Oirejakson lyhentämiseen ja viruserityksen vähentämiseen käytetään asikloviirilääkitystä, kuten myös ei raskaana ollessa. Jos odottavalla äidillä on loppuraskauden aikana toistuvia herpeksen uusintaepisodeja, aloitetaan raskausviikolta 36 lähtien neuvolan toimesta asikloviiri-estolääkitys synnytykseen asti.
Mikäli kyseessä on ensimmäinen herpestautijakso synnytyksen aikana, riski sikiön sairastumiseen on 30–50 prosenttia. Uusiutuneessa herpeksessä tartuntariski on vain alle viisi prosenttia. Äidin vasta-aineet suojaavat sikiötä tartunnalta.
Rutiininomaista keisarileikkausta ei tehdä herpeksen vuoksi. Jos synnytyksen käynnistyessä todetaan herpesuusiutuma, rakkula-alueet peitetään ja äidille annetaan suonensisäinen viruslääkitys suojaamaan sikiötä. Mikäli synnytyksen käynnistyessä todetaan herpeksen ensiepisodi sukupuolielinten alueella, synnytystapa on sektio ja äidille annetaan suonensisäinen lääkitys. Sektiosynnytys ei kuitenkaan täysin suojaa sikiötä infektiolta. Synnyttämään tullessa synnyttäjän on tärkeä informoida henkilökuntaa, mikäli raskauden aikana on esiintynyt sukuelinherpestä.
Herpestartunta lapsella
Suomessa sairastuu vuosittain noin 10 lasta neonataaliherpekseen (herpestartunta vastasyntyneisyyskaudella) äidin raskausaikana sairastaman infektion vuoksi. Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio, johon liittyy suuri vammautumisen ja kuoleman vaara. Useimmiten tartunta tapahtuu synnytyksen aikana, mutta veriteitse sikiöaikana tapahtuva tartunta on myös mahdollinen joskin harvinainen. Infektoituneista lapsista 85 prosenttia syntyy synnytyshetkellä oireettomille äideille.
Milloin yhteys lääkäriin?
Mikäli sinulla on ollut ennen raskautta herpesinfektioita, asia on syytä ilmoittaa neuvolassa. Jos oireet eli kivuliaat rakkulat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa ja rakkuloiden lisäksi on yleisoireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä. tulee ottaa yhteyttä terveyskeskuksen tai synnytyssairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamiseksi. Uusintainfektioissa saat tarvittaessa lääkityksen terveyskeskuksesta. Estolääkityksen aloittaa tarvittaessa neuvola.