Joskus synnytys joudutaan käynnistämään jo ennen luonnollista käynnistymistä joko äidistä tai lapsesta johtuvista syistä.
Synnytyksistä noin 20 - 30 prosenttia käynnistetään meillä Suomessa, kuten myös muualla maailmassa. Käynnistettyjen synnytysten osuus on lisääntynyt 20 vuoden aikana. Noin joka viides synnytys käynnistetään äidistä tai lapsesta johtuvista syistä, kun riskit raskauden jatkamiseen ovat suuremmat kuin synnytyksen käynnistämiseen liittyvät riskit.
Synnytyksen käynnistymisen tarkkaa mekanismia ei edelleenkään tunneta. Taustalla on monimutkainen ja monitekijäinen biokemiallinen prosessi, mikä johtaa kohdunkaulan kypsymiseen ja synnytyksen käynnistymiseen.
Yleisimmät käynnistyksen syyt ovat yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman spontaanin supistustoiminnan alkamista. Nämä yhdessä ovat noin 50 - 60 prosenttia kaikista käynnistyksistä. Synnytyksen käynnistystä muista kuin lääketieteellisistä syistä ei suositella ennen 40. raskausviikkoa. Synnytys voidaan joskus käynnistää psykososiaalisista tai logistisista syistä, kuten pitkä matka synnytyssairaalaan, pakottava perhetilanne, äidin synnytyspelko tai uupumus. Käynnistyksen vasta-aiheet ovat pitkälti samoja, kuin alatiesynnytyksen esteet yleensä.
Synnytyksen käynnistys arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden äidin ja sikiön vointi, raskauden kesto, riskitekijät ja kohdunkaulan kypsyys. Ennen käynnistyspäätöstä synnyttäjän tulee tietää miksi synnytys käynnistetään, mitkä ovat käynnistyksen vaihtoehdot ja käynnistykseen liittyvistä riskeistä. Ennen käynnistyksen aloitusta nämä asiat käydään jokaisen synnyttäjän kohdalla läpi ja käynnistysmenetelmäksi valitaan kuhunkin tilanteeseen sopiva ja riskittömin vaihtoehto.