Raskaudenaikaisen laskimotukoksen hoito

Syvän laskimotukoksen hoito aloitetaan hyytymiseen nopeasti vaikuttavalla hepariinilääkkeellä ruiskeena ihon alle annosteltuna.

Hoito toteutetaan useimmiten kotona. Jos hyytymä ulottuu korkealle nivusseutuun, alkuvaiheen hoitoon voidaan joskus liittää liuotushoito. Keuhkoveritulpassa liuotushoitoa käytetään usein ja hoito tapahtuu aina sairaalassa. Laskimotukoksen yhteydessä käytetään päivittäin tukisukkaa tai –sidosta, joka asetetaan aamuisin vuoteessa ennen ylösnousua ja poistetaan yöksi.

Ennaltaehkäisevää hepariinihoitoa käytetään raskaana olevilla silloin, kun tukosriski on selvästi suurentunut, esimerkiksi on ollut laskimotukos tai keuhkoveritulppa aikaisemmin tai on tiedossa perinnöllinen tukostaipumus. Tukosriski, lääkityksen tarve ja lääkityksen pituus arvioidaan erikoissairaanhoidon konsultaation avulla. Hepariinihoito aloitetaan riskin suuruuden perusteella joko alkuraskaudessa, loppuraskaudessa tai vasta synnytyksen jälkeen.

Lääkitys tauotetaan synnytyksen käynnistyessä ja sitä jatketaan synnytyksen jälkeen kuusi viikkoa. Keisarileikkauksen jälkeen aloitetaan hepariinihoito, mikäli leikkauksen lisäksi on muita laskimotukoksen riskitekijöitä, kuten tulehdus, liikkumattomuus, ylipaino tai runsas vuoto. Jos raskauden aikana on ilmaantunut syvä laskimotukos, tukostaipumustutkimukset tehdään tavallisesti lapsivuodeajan jälkeen.

 

Kyllä

Päivitetty  29.10.2020