Neuvolan työntekijä voi vastaanottaa isyyden tunnustamisen, kun asiassa ei ole epäselvyyttä. Samalla voidaan sopia lapsen yhteishuollosta. Yksinhuollosta ja tapaamisista sekä lapsen elatuksesta voi tehdä sopimuksen lastenvalvojalla vasta lapsen syntymän jälkeen. Isyysasia menee maistraatin vahvistettavaksi 30 päivää lapsen syntymän jälkeen, ellei tunnustamista ole peruttu. Maistraatissa käsittely kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen sosiaalilautakunta voi vahvistaa mahdollisen yhteishuoltosopimuksen.
Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, isyyden tunnustaminen tapahtuu äidin kotikunnan lastenvalvojalla lapsen syntymän jälkeen. Väestörekisteriviranomainen toimittaa tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lastenvalvojalle. Lapsen äidille lähetetään kutsu lastenvalvojan tapaamiseen noin kahden viikon kuluessa lapsen syntymästä. Lastenvalvojan tapaaminen on noin 1–3 viikon kuluttua kutsukirjeestä.
Äiti ei voi estää isyyden selvittämistä, jos lastenvalvojalla on riittävät tiedot edetä isyyden selvittämisessä. Mikäli mies ei tunnusta isyyttään vapaaehtoisesti, lastenvalvoja voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Myös mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi käynnistää isyyden selvittämisen tunnustamalla isyytensä. Jos lapsen isyys on epävarma, isyydestä voidaan varmistua DNA-tutkimuksella.
Isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle voidaan antaa isän sukunimi ja isä voi toimia lapsen huoltajana sekä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Lapselle tulee myös perintöoikeus isäänsä ja tämän puolen sukuun sekä oikeus eläkkeeseen ja muihin etuuksiin isän kuoltua. Isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä myös sopimuksen lapsen huollosta, tapaamisesta ja elatuksesta.