Raskauden aikana on tavoitteena pitää huolta hyvästä yleiskunnosta ja esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa. Sopiva määrä lepoa ja liikuntaa raskauden aikana on paikallaan. Mikäli ennenaikaisia supistuksia esiintyy, on syytä välttää raskaita fyysisiä suorituksia ja erityisesti niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat supistelua. Yhdyntää tulee välttää, kun ennenaikaisia supistuksia esiintyy, erityisesti raskauden keskikolmanneksen aikana. Supistuksen estolääkitystä ei ole syytä käyttää kotona.
Mikäli kohdunkaula alkaa lyhentyä ja avautua, on hyvä vähentää fyysistä rasitusta. Ehdoton vuodelepo on kuitenkin tarpeen hyvin harvoin, yleensä vain sairaalahoidossa. Jokainen raskaus on yksilöllinen, eikä yleistäviä ohjeita voida antaa. Jos kohdunkaulakanava on lyhentynyt ja taustalla on muitakin riskitekijöitä, voidaan emättimeen joskus asettaa niin sanottu pessaari tukemaan kohtua ja kohdun kaulakanavaa. Jos taustalla on useita keskiraskauden keskenmenoja, kohdunsuulle voidaan harkinnan mukaan asettaa tukilanka.
Mikäli supistukset ovat säännöllisiä ja kivuliaita ja raskausviikot ovat alle 34, yritetään synnytyksen ajankohtaa siirtää lääkityksellä. Tällöin hoito tapahtuu sairaalassa. Supistusten estohoidon tarkoituksena on yrittää viivyttää synnytystä joitain päiviä, jotta äidille lihakseen annettava kortikosteroidi ehtii kypsyttää sikiön keuhkoja.
Käytössä olevia kohtulihasta rentouttavia lääkkeitä ovat muun muassa kalsiuminestäjä nifedipiini, beetasympatomimeetit ja atosibaani. Käytössä olevien lääkehoitojen teho on melko huono ja niiden sivuvaikutuksissa on eroja. Sivuvaikutusten vuoksi beetasympatomimeettien käyttö on nykysin hyvin vähäistä. Sivuvaikutuksiltaan vähäisin lääke on niin sanottu oksitosiininestäjä atosibaani.
Jos raskaus käynnistyy raskausviikkojen 34 täyttymisen jälkeen, synnytystä ei enää yritetä estää vaan lapsi saa syntyä.