Nykyisin sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille. Poikkeuksen muodostavat vain alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisuvussa ei ole tyypin 2 diabetesta. Sokerirasitusta ei myöskään tehdä, jos odottaja on normaalipainoinen alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jolla ei ole ollut raskausdiabetesta ja jonka aiempi lapsi ei ole ollut makrosominen.
Pääsääntöisesti sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Jos odottajan sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri (painoindeksi eli BMI on vähintään 35 kg/m2, äidillä on ollut raskausdiabetes aiemmin tai hänellä on todettu munasarjojen monirakkulatauti, raskauden alussa on havaittu sokerivirtsaisuutta tai lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta), koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on tuolloin normaali, koe uusitaan raskausviikoilla 24–28. Poikkeavaa sokerirasitusta ei uusita.
Verensokeriseuranta raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen
Kun sokerirasituskokeessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten. Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin eli plasman glukoosin paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo yksi tunti aterian lopettamisesta alle 7,8 mmol/l. Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos arvot nousevat toistuvasti edellisten yli tai jos sokerirasituskokeessa paastoarvo on 6 mmol/l tai enemmän tai kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l.