Endometrioosin hoito

Endometrioosin hoito suunnitellaan tavoitteen ja oireen mukaan. Hoidon valintaan vaikuttaa, hoidetaanko kipuja vai lapsettomuutta. Molempien samanaikainen hoito voi olla hankalaa.

​​​

Endometrioosia ei voida kokonaan parantaa tai poistaa mutta oireita voidaan merkittävästi lievittää. Hormonihoito ja riittävä kipulääkitys ovat ensisijaisia vaihtoehtoja ja kivun hoito onkin erittäin tärkeää kivun kroonistumisen ehkäisemiseksi. 

Hormonaalinen hoito ei tule kysymykseen mikäli potilas toivoo raskautta, koska kaikki hormonaaliset hoidot ehkäisevät raskauden alkamisen. Kirurginen hoito tulee kyseeseen vaikeissa tautimuodoissa tai jos lääkkeellisellä hoidolla ei päästä toivottuun lopputulokseen. 

Endometrioosin lääkehoito

Kipulääkkeet

Endometrioosiin liittyy krooninen tulehdusreaktio joten tulehduskipulääkkeet, esimerkiksi ibuprofeiini ja naprokseeni, auttavat usein endometrioosikipuun. Parasetamolia voidaan käyttää tulehduskipulääkkeen rinnalla. Pitkäaikaiseen tulehduskipulääkkeiden käyttöön voi liittyä haittoja, kuten lisääntynyt suolistoverenvuodon riski. Myöskään raskautta toivottaessa ei suositella tulehduskipulääkkeiden käyttöä, koska ne voivat heikentää raskauden alkamisen todennäköisyyttä. Mikäli kipu kroonistuu eli muuttuu pitkäaikaiseksi, kipulääkitykseen lisätään kipukynnystä nostava lääke usein yhteistyössä kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin kanssa. Endometrioosikivun hoito kipulääkkeillä on oireiden hoitoa eikä vaikuta itse kivun syyhyn. Lähtökohtaisesti endometrioosipotilas tarvitsee hormonaalista hoitoa kipulääkityksen ohella.

Hormonaalinen hoito​​​

Hormonaalinen hoito on endometrioosin hoidon kulmakivi ja endometrioosipotilas tarvitsee hormonaalista hoitoa kipulääkkeiden ohella koko hedelmällisen iän ajan. Kun epäily endometrioosista syntyy, pitää kivun hoito aloittaa mahdollisimman pian kivun kroonistumisen estämiseksi. Koska estrogeenilla on keskeinen rooli endometrioosikivun synnyssä, on hoidossa perinteisesti pyritty estämään ovulaatiota ja näin vähentämään munasarjaperäistä estrogeenieritystä. Vaikka hormonihoitojen vaikutus perustuu ensisijaisesti ovulaation estoon ja sitä kautta estrogeenisynteesin vähentymiseen, on hormonihoidoilla myös muita vaikutusmekanismeja. Ne vähentävät vatsaontelon tulehdusta, endometrioosin leviämiseen tarvittavien uudisverisuonten muodostumista ja kipuhermosäikeiden määrää. Kaikki hormonaaliset hoidot vähentävät kuukautisvuodon määrää, jolloin myös vatsaontelon puolelle munanjohtimien kautta valuva kuukautisvuoto - poikkeava kohdun limakalvo - vähenee. Tämä mekanismi on todennäköisesti luultua tärkeämpi hormonihoitojen vaikutusmekanismi. Endometrioosipotilaan hoidossa kannattaakin suosia mahdollisimman vuodottomia hoitoja. 

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (tabletit, rengas ja laastari) ja keltarauhashormoni ovat käytetyimmät hoitomuodot niiden hyvän siedettävyyden ja suhteellisen edullisen hinnan vuoksi.  Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloituksessa on huomioitava samat vasta-aiheet kuin ehkäisyä aloitettaessa yleensäkin, eli yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyvä hieman lisääntynyt veritulppariski. Keltarauhashormonivalmisteisiin tällaista riskiä ei liity. Keltarauhashormonitabletteja on useita eri merkkejä ja usein kokeilemalla löytyy sopiva valmiste. Tauoton keltarauhashormonihoito hoitaa samalla ehkäisyn.

Keltarauhashormoni voidaan annostella myös paikallisesti kohtuun käyttämällä hormonikierukkaa. Hormonikierukasta vapautuu levonorgestreeli-keltarauhashomonia, minkä seurauksena kohdun limakalvo ja endometrioosipesäkkeet kutistuvat. Hormonikierukka näyttäisi olevan tehokas hoitomuoto myös syvässä endometrioosissa. Myös keltarauhashormonia vapauttava implantti, joka asennetaan paikallispuudutuksessa kyynärvarren sisäsyrjälle ihon alle, on tehokas endometrioosin oireiden hoidossa. 

Hankalissa tilanteissa mikäli edellä mainitut hormonihoidot eivät auta, harkitaan voimakkaan hormonihoidon aloitusta. Tällaisia ovat kerran kuussa pistoksina otettavat aivolisäkkeen hormonitoimintaan vaikuttavat lääkkeet jotka aiheuttavat keinotekoisen vaihdevuositilanteen ja estrogeenierityksen vähenemisen (GnRH-analogit). Jotta pistokset eivät pitkässä hoidossa aiheuttaisi vaihdevuosioireita tai luun haurastumista, niiden rinnalle aloitetaan usein näitä oireita helpottavat estrogeeni-keltarauhashormoniyhdistelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan miettiä yhdistelmäehkäisyn kanssa ns. aromataasi-estäjä-tabletteja, joilla estetään myös muualta kuin munasarjoista erittyvän estrogeenin syntyminen.​


Endometrioosikivun kirurginen hoito

Endometrioosileikkauksen pyrkimyksenä on lievittää endometrioosiin liittyviä kipuoireita, jolloin tavoitteena on kaikkien endometrioosipesäkkeiden poisto. Leikkaushoidoilla saadaan osalla potilaista kipuoireeseen pysyvämpi tulos kuin lääkehoidolla. Eri tutkimuksissa noin 80-90 %:lla potilaista kivut helpottavat leikkauksen jälkeen. Kolmen vuoden kuluessa kivut uusiutuvat noin joka neljännellä potilaalla ja uuteen leikkaukseen joutuu 10-15% potilaista. Leikkauksen jälkeen lääkehoitoa voidaan jatkaa tai se voidaan aloittaa endometrioosin ja kipujen uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Lapsettomuuspotilailla leikkaushoitoa harkitaan ainoastaan, mikäli se kipuoireiden kannalta on välttämätöntä. Lisäksi kookkaat munasarjojen endometrioosikystat pyritään usein poistamaan ennen koeputkihedelmöityshoitoja mikäli ne hankaloittavat hoidon toteuttamista.

Leikkaus voidaan tehdä joko tähystämällä eli laparoskopialla tai avoleikkauksena. Molemmat leikkausmenetelmät vaativat nukutuksen. Tähystysleikkauksen etuna on nopea toipuminen, vähäiset leikkauksen jälkeiset kivut sekä lyhyt sairaalassaoloaika ja työstä poissaolo. Suurin osa leikkauksista tehdään tähystämällä, mutta hankalan kiinneketilanteen tai vaikeassa paikassa sijaitsevien endometrioosipesäkkeiden vuoksi joudutaan joskus turvautumaan avoleikkaukseen. Leikkaushoitoon voi liittyä erilaisia komplikaatioita, joista yleisimpiä ovat erilaiset tulehdukset. Leikkauksen aikana voi esiintyä verenvuotoa ja operaation jälkeen riski laskimotukokseen on lisääntynyt. Leikkaushoito voi aiheuttaa kiinnikkeitä ja mikäli operoidaan syvää endometrioosia, voi mahdollisten hermovaurioiden aiheuttamia virtsarakon ja suoliston toimintahäiriöitä esiintyä.  


Lääkkeetön hoito

Ei-lääkkeelliset hoidot helpottavat useiden endometrioosipotilaiden elämää. Akupunktio, vyöhyketerapia, fysioterapia, punaisen lihan ja sokerin välttäminen auttavat osaa potilaista.​



Edellinen sivuSeuraava sivu

 


 

Päivitetty  10.6.2019 14.32