Raskauteen liittyvien huomattavien riskien vuoksi raskaus vaatii tiivistä seurantaa yhteistyössä neuvolan ja äitiyspoliklinikan kanssa. Tällaisissa tilanteissa verenpainelääkityksen merkitys verenpaineenhoidossa korostuu ja lääkityksen aloittamisrajat ovat matalammat. Lääkehoitoa suositellaan jo, kun verenpainetaso on yli 140/90 mmHg, ja hoidossa pyritään verenpainetasoon alle 130/80 mmHg. Verenpainelääkityksellä pyritään suojelemaan synnyttäjää korkealta verenpaineelta ja estämään mahdollisten elinvaurioiden pahenemista.
Mikäli raskauskomplikaatioita ei ilmaannu, raskauden ennuste on hyvä ja tavoitteena on täysiaikainen synnytys. Synnytystapa valitaan synnytysopillisin perustein. Krooninen verenpainetauti ei ole este alatiesynnytykselle. Raskauskomplikaatioiden ilmaantuessa synnytystapa ratkaistaan yksilöllisesti riippuen raskausviikoista ja sikiön sekä synnyttäjän voinnista.
Raskauden jälkeen raskauden aikana käytettyä verenpainelääkitystä jatketaan useimmiten myös synnytyksen jälkeen tai ns. ACE:n estäjä lääke katsotaan synnyttäjän perustaudin kannalta (diabetes, munuaistaudit, sydäntaudit) aiheelliseksi, siihen voidaan siirtyä raskauden jälkeen. Jos raskauden aikana ei ole ollut kohonneen verenpaineen lisäksi muita ongelmia, verenpaine laskee tavallisesti muutamassa vuorokaudessa synnytyksen jälkeen. Vaikean liitännäispre-eklampsian jälkeen verenpaineen tasaantuminen voi viedä useita viikkoja. Synnytyksen jälkitarkastus tapahtuu yleensä neuvolassa. Jälkitarkastuksessa arvioidaan mahdollisen verenpainelääkityksen ja jatkoseurannan tarve.