Suurimmassa osassa otetuista irtosolunäytteistä ei löydy sellaista poikkeavuutta, joka vaatisi erityistä seurantaa tai hoitoa. Joskus irtosolunäytteessä kuitenkin havaitaan solumuutoksia, ja niiden laadusta riippuen irtosolunäyte joko kontrolloidaan tietyn ajan kuluttua, tai nainen saa lähetteen kolposkopiaan eli kohdunsuun tähystykseen. Lähetteen vastaanottava lääkäri määrää tutkimuksen kiireellisyyden. Suomessa käytettävät hoitosuositukset perustuvat niin sanottuun
Käypä hoito‑ suositukseen.
Irtosolumuutos tarkoittaa HPV-infektion aiheuttamaa muutosta solukuvassa. Jatkotutkimusten tarve riippuu iästä, aiemmista löydöksistä sekä irtosolumuutoksen asteesta. Epänormaali vastaus ei ole syöpädiagnoosi, vaan se tarkoittaa, että tarvitaan jatkotutkimuksia ja mahdollista hoitoa, jotta syöpää ei ehdi kehittyä.
Tutkimusten perusteella lievät muutokset paranevat usein itsestään ajan myötä. Yleensä vahvatkin esiastemuutokset kehittyvät syöväksi vasta vuosikausien kuluessa. Jos kyseessä on hyvin lievä irtosolumuutos, tutkimuksen tekemisellä ei ole kovin kiire. Hoitoa vaativien solumuutosten riski on vähäinen, ja usein muutokset alkavat jo parantua odotusaikana. Vahvemmat irtosolumuutokset tutkitaan kuukauden kuluessa. Kohdunsuun muutokset etenevät varsin hitaasti, joten syöpä ei ehdi kehittyä muutaman kuukauden aikana.
Henkisen tuen tarve
On normaalia tuntea pelkoa, ahdistusta, jopa järkytystä saatuaan tiedon irtosolumuutoksesta ja jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. Tämä johtuu yleensä epätietoisuudesta. On hyvä muistaa, että tutkimuksissa ja hoidoissa on tärkeää käydä. Tällöin muutokset havaitaan ja voidaan tarvittaessa hoitaa ajoissa.
Mikäli et ymmärrä, mitä jokin asia tarkoittaa tai miksi jotakin tehdään, kysy asiasta. Puhu hoitajalle tai lääkärille huolistasi. Myös läheisten kanssa keskustelu voi auttaa huolien purkamisessa.
HPV-infektiot ovat hyvin yleisiä, ja lähes kaikki ihmiset saavat tartunnan jossain vaiheessa elämäänsä, joten et ole yksin. Virusinfektioilla on myös taipumus parantua itsestään. HPV voi olla pitkään piilevänä tai olla aiheuttamatta muutoksia lainkaan. Irtosolumuutos ei siis tarkoita esimerkiksi, että puolisolla on ollut ulkopuolisia suhteita.
On tärkeää tietää, että poikkeava irtosolunäytevastaus harvoin tarkoittaa kohdunkaulan syöpää. Solu- ja kudosmuutokset voidaan helposti hoitaa jo esiastevaiheessa ennen niiden muuttumista syöväksi. Tupakoinnin lopettaminen on ainoa asia, jolla voi itse edesauttaa muutoksen paranemista.
Irtosolumuutosten luokittelu
Kohdunkaulassa on kahdenlaista limakalvoa: levyepiteeliä ja lieriöepiteeliä. Solu- ja kudosmuutoksia voi esiintyä molemmissa limakalvotyypeissä, joten myös löydökset jaetaan erikseen levyepiteeli- ja lieriöepiteelimuutoksiin.
Papa-näyte vastataan Bethesda-luokituksella. Luokkien nimet ovat lyhenteitä, jotka tulevat englanninkielisistä löydöstä kuvaavista sanoista.
Levyepiteelimuutokset
NILM (negative for intraepithelial lesion and malignancy)
Ei epiteelisoluatypiaa, eli näytteestä ei löytynyt epänormaaleja soluja. Kyseessä on siis normaali löydös. Tämä löydös ei vaadi jatkotutkimuksia, mutta on kuitenkin tärkeää käydä vähintäänkin kunnallisessa joukkotarkastuksessa viiden vuoden välein.
ASC-US (atypical squamous cells of undetermined significance)
Tämä on lievin irtosolumuutos. Jos tämä muutos esiintyy toistuvissa näytteissä tai mikäli papilloomavirustesti on positiivinen, tehdään usein jatkotutkimuksena kohdunsuun tähystys noin 6 kuukauden kuluttua viimeisimmästä irtosolunäytteestä.
LSIL (low-grade squamous intraepithelial lesion)
Hiukan vahvempi irtosolumuutos kuin ASC-US. Jatkotutkimuksena suositellaan kohdunsuun tähystystä 6 kuukauden kuluttua yli 30-vuotiaille. Alle 30-vuotiailla irtosolunäytekontrolli 6–12 kuukauden kuluttua on useimmiten riittävä.
ASC-H (atypical squamous cells, cannot exclude HSIL)
Irtosolumuutos, jossa on hiukan poikkeavia soluja, ja jonka taustalta voi joskus löytyä hoitoa vaativa HP-viruksen aiheuttama limakalvovaurio. Kolposkopiatutkimus tehdään iästä riippumatta noin 1–2 kuukauden sisällä.
HSIL (high-grade squamous intraepithelial lesion)
HP-virusmuutos, jonka taustalla on usein hoitoa vaativa limakalvovaurio. Useimmiten muutoksen taustalla ei ole syöpä, vaan papilloomaviruksen aiheuttama vahvempi esiastemuutos. Mikäli muutos jäisi hoitamatta, se voi joskus edetä 5–10 vuoden kuluessa kohdunkaulan syöväksi. Kolposkopiatutkimus tehdään iästä riippumatta noin 1–2 kuukauden sisällä.
Lieriösolumuutokset
Nämä muutokset sijaitsevat kohdunkaulakanavassa, joten diagnosointi on hieman haasteellisempaa.
AGC-NOS (atypical glandular cells not otherwise specified)
Lievä lieriösolukon syvemmällä kohdunkaulan kanavassa esiintyvä muutos. Kolposkopiatutkimus tehdään iästä riippumatta kahden kuukauden sisällä. Joskus suositellaan ensin uutta näytettä.
AGC-FN (atypical glandular cells, favor neoplasia)
Vahvempi lieriösolukon muutos. Kolposkopiatutkimus tehdään yhden kuukauden sisällä iästä riippumatta. Usein samalla tehdään pieni sähkösilmukkahoito paremman näytepalan saamiseksi.
Papa näytteessä esiintyvät muut muutokset
Edellä mainittujen muutosten lisäksi irtosolunäytteessä voidaan havaita myös muita kohdunsuun tilanteesta kertovia asioita.
Näitä ovat esimerkiksi:
- emättimen bakteeritulehdus eli bakterielli vaginoosi (emättimessä maitohappobakteerien määrä vähentynyt, bakteeritasapainon häiriö)
- tulehdus (valkosolujen määrä lisääntynyt näytteessä)
- atrofia (estrogeenin puutteesta johtuvaa emättimen limakalvon ohenemista ja haurastumista)
- regeneraatio (kudoksen uusiutumiseen liittyvä hyvänlaatuinen muutos)
- sytolyysi (solujen hajoaminen emättimen happamuuden vuoksi)
- sieni (hiivasientä esiintyy usein suolessa ja usein myös oireettomana emättimessä; se saattaa ajoittain aiheuttaa myös oireisen emättimen sienitulehduksen, jonka oireena on kutina)
- sekafloora (bakteerien sekakasvua emättimessä)
- herpes (Herpes simplex -virusta nähtävissä Papa-näytteessä)
- tricomonas, melko harvinainen alkueläin, joka aiheuttaa emätintulehduksen