Tavallisimmin ulkosynnytinsyöpä on lähtöisin ihon levyepiteelistä, ja sitä kutsutaan levyepiteelisyöväksi.
Ainakin 75 prosenttia ulkosynnytinsyövistä on lähtöisin ihon levyepiteelistä. Muita mahdollisia syöpätyyppejä ovat esimerkiksi
tyvisolukarsinooma
rauhasrakenteista lähtöisin oleva adenokarsinooma
melanooma.
Ulkosynnyttimissä voi myös esiintyä muiden syöpien etäpesäkkeitä.
Tavallisin ulkosynnytinsyövän lähtökohta on ihon levyepiteeli. Tällaista levyepiteelikarsinoomaa on kahta tyyppiä:
HPV:hen (papilloomavirusinfektioon) liittyvä syöpä. HPV:hen liittyvä syöpä on yleisempi nuoremmilla naisilla.
HPV:stä riippumaton syöpä. Tämän taustalla voi olla esimerkiksi ulkosynnyttimien valkojäkälä (lichen sclerosus) ja sen aiheuttamat syövän esiastemuutokset. HPV:stä riippumaton syöpä esiintyy tyypillisesti iäkkäämmillä naisilla.
Tyvisolusyöpä, jota on noin 2 - 8 prosenttia ulkosynnytinsyövistä, esiintyy yleensä vaihdevuosi-iän jälkeen. Tämä syöpätyyppi on yleensä paikallinen eikä lähetä etäpesäkkeitä.
Ulkosynnyttimillä esiintyy myös melanoomia (2 - 10 prosenttia). Ulkosynnyttimet muodostavat noin 1 - 2 prosenttia ihon pinta-alasta, mutta noin 3 - 7 prosenttia kaikista melanoomista esiintyy ulkosynnyttimien alueella.
Ulkosynnyttimien alueella rauhaslähtöinen adenokarsinooma voi olla peräsin Bartholinin rauhasesta. Yli 40-vuotiailla potilailla Bartholinin rauhasen kystan tai paiseen hoidossa on tärkeää muistaa kudosnäyte pahanlaatuisuuden poissulkemiseksi. Bartholinin rauhasen runsaan imu- ja verisuonituksen takia etäpesäkkeet ovat yleisiä.
Harvinainen ulkosynnyttimissäkin ilmenevä tautiryhmä on Pagetin tauti, joka ei lähetä etäpesäkkeitä. Pagetin tauti voi uusiutua paikallisesti hyvinkin pitkien aikojen kuluttua.
Tarkistettu 22.3.2022
