Tutkimuksessa hyvän näkyvyyden vuoksi emättimen seinämiä venytetään erityisen levittimen eli ankannokkaspekulan avulla, ja tämä saattaa joidenkin naisten mielestä tuntua epämiellyttävältä. Mitä paremmin pystyt rentouttamaan lantionpohjalihaksesi, sitä helpommalta tutkimus sinusta tuntuu.
Nimestään huolimatta kolposkopiassa eli kohdunsuun tähystyksessä lääkäri tutkii kohdunsuun lisäksi myös ulkosynnyttimet sekä emättimen seinämät. Lääkäri ottaa samalla kuvia potilaskertomukseen, ja voit myös itse seurata halutessasi tapahtumia huoneessa olevalta ruudulta.
Näytteiden otto kolposkopian aikana
Tutkimuksen päätteeksi lääkäri päättää, mistä kohdista koepaloja otetaan. Lisäksi usein otetaan uusi irtosolunäyte ja joskus myös korkean riskin papilloomavirustesti. Käynnissä olleisiin tutkimuksiin osallistuvilta potilailta otetaan lisäksi tutkimusnäytteet, joista lääkäri ja hoitaja kertovat sinulle tarvittaessa lisää.
Koepalat otetaan pienellä pihdillä, ja keskimäärin otetaan noin 1–3 nuppineulan pään kokoista palaa. Joskus saatetaan ottaa näyte myös pienellä instrumentilla rapsuttamalla kohdunkaulankanavasta tai pienellä pillillä kohdun limakalvolta imemällä.
Lääkäri kertoo koko ajan, mitä tekee ja varoittaa ennen näytteidenottoa. Useimpien mielestä koepalat tuntuvat lähinnä epämiellyttäviltä tai pieneltä, nopeasti ohimenevältä nipistykseltä, jotkut naiset eivät tunne kipua lainkaan. Koepalan ottokohtiin on tarvittaessa mahdollista saada paikallispuudutus, mutta se ei ole läheskään aina tarpeen.
Mahdollinen puudutus laitetaan neulan avulla, mutta koska tuntohermoja ei ole kohdunsuun alueella kovin paljon, ei tämä yleensä tee kipeää. Puudutusaine vastaa hammaslääkärissä käytettävää puudutetta, joten on tärkeää kertoa mahdollisista hammaslääkärin vastaanotolla ilmenneistä yliherkkyysreaktioista. Ulkosynnyttimistä otettuja näytteitä varten käytetään aina puudutusta. Joskus voidaan käyttää myös puuduttavaa geeliä.
Koepalakohdista saattaa tulla tihkuttavaa, veristä vuotoa. Yleisimmin tätä hyydytetään ferrikloridi-liuoksella (rauta-kloridiliuos), joka värjää vuodon oranssinruskeaksi. Välillä käytetään myös laapis-puikkoa (hopeanitraatti). Runsaampi vuoto voidaan joutua hyydyttämään polttamalla. Runsas vuoto hyydytetään aina paikallispuudutuksessa.
Kolposkopiatutkimuksen jälkeen
Joskus tutkimuksen jälkeen kohtu saattaa supistella. Tämä on normaalia, ja olo helpottuu usein, kun pääsee tutkimuksen jälkeen liikkeelle. Lisäksi voi tarvittaessa ottaa kipulääkettä, esimerkiksi ibuprofeeni 600 mg. Pientä tiputteluvuotoa voi esiintyä muutaman päivän ajan, jolloin on hyvä käyttää pikkuhousunsuojaa tai sidettä. Infektioriskin välttämiseksi tulee vuodon ajan välttää tamponin ja kuukautiskupin käyttöä, yhdyntää, ammekylpyä sekä uintia. Mikäli kudosnäytteitä ei ole otettu, ei rajoitteita ole.
Näytteenottokohtien haavat ovat niin pieniä, että infektion kehittyminen on melko harvinaista. Mahdollisia infektio-oireita voivat olla pahanhajuinen vuoto sekä alavatsakivut. Mikäli epäilet infektiota, ota yhteyttä poliklinikalle.