Joskus lapsivettä nähdään valuvan selvästi, jolloin veden meno on selvä. Usein löydös ei kuitenkaan ole selvä ja lapsivedenmenon varmistamiseksi käytetään lisäksi testejä, joilla määritetään emätineritteestä vain lapsivedessä esiintyviä proteiineja (esimerkiksi Actim PPROM –tikkutesti)
Kun ennenaikainen lapsivedenmeno varmistuu, äiti jää ainakin aluksi sairaalaan seurantaan raskaana olevien vuodeosastolle. Lapsivedenmeno johtaa 60–80 prosentissa tapauksista synnytyksen spontaaniin käynnistymiseen 1–2 vuorokauden kuluessa. Äidille aloitetaan suonensisäinen antibioottihoito, jonka tarkoituksena on suojata sikiötä mahdolliselta kehittyvältä infektiolta. Jos raskausviikkoja on vähemmän kuin 35, äidille annetaan pistoksena lihakseen kahdesti vuorokauden välein kortisonia sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi.
Jos vedenmeno tapahtuu ennen 34. raskausviikon täyttymistä, annetaan äidille useimmiten tarvittaessa supistuksia estäviä lääkkeitä lähinnä turvaamaan raskauden jatkuminen kortisonien antamisen ajaksi. Äidin verestä seurataan merkkiaineita mahdollisen tulehduksen kehittymisen havaitsemiseksi. Joissakin tapauksissa lapsivedestä voidaan määrittää lapsivesipunktion avulla kohdunsisäisen tulehduksen merkkiaineita ja lapsivedessä mahdollisesti kasvavia bakteereita. Näiden avulla hoito voidaan kohdentaa paremmin ja tehdä hoitopäätöksiä. Raskausviikkojen ollessa alle 34 tavoitteena on, että lapsiveden määrä pysyisi ennallaan tai lisääntyisi eikä kehittyisi tulehduksia. Tällöin sikiö saisi kasvaa ja kehittyä vielä turvallisesti äidin kohdussa. Mikäli kehittyy kohtutulehdus, sikiön on parempi syntyä kohdun ulkopuolelle kasvamaan ja kehittymään.
Tilanteissa, joissa kohdunsuu ei ole kypsynyt, supistuksia ei esiinny ja lapsiveden tulo on loppunut tai lapsiveden tihkuminen on vähentynyt, seuranta voidaan siirtää niin sanottuun avohoitoon. Osaston avohoidossa äiti on kotona ja käy osastolla verikokeissa ja tutkimuksissa säännöllisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan.
Jos lapsivedenmeno tapahtuu 34+0 raskausviikon jälkeen, synnytys saa käynnistyä itsestään, tai mikäli näin ei tapahdu, synnytyksen käynnistys suunnitellaan yksilöllisesti. Jos jokin tekijä, kuten sikiön virheellinen tarjonta, estää alatiesynnytyksen, tehdään keisarileikkaus. Käynnistykseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin täysiaikaisen synnytyksen käynnistämiseen.
Alatiesynnytys on ensisijainen synnytystapa, koska ennenaikaisena syntyvä vauva ”kypsyy” alatiesynnytyksen aikana. Jokainen tapaus päätetään kuitenkin yksilöllisesti. Synnytys tapahtuu viimeistään 37 raskausviikon täytyttyä.