Virtsankarkailun eri tyypit
Virtsankarkailu voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Karkailun tyyppi vaikuttaa valittuun hoitomuotoon.
Ponnistuskarkailu johtuu virtsaputken sulkeutumisen heikentymisestä. Normaalisti vatsaontelon paineen noustessa virtsaputki sulkeutuu lantionpohjassa olevaa lihas- ja sidekudostukea vasten. Tuen heikennyttyä virtsaputken sulkeutuminen on epätäydellistä ja virtsaa karkaa tyypillisesti tippa tai liraus, niin kauan kun vatsaontelon paine on koholla. Ponnistuskarkailuun ei liity virtsahädän tunnetta.
Tyypillisiä karkailutilanteita ovat yskiminen, aivastaminen, nauraminen, hyppiminen tai juoksu.
Pakkomuotoinen virtsankarkailu eli yliaktiivinen rakko on tila, jossa rakkolihas supistelee, vaikka rakossa on vasta vähän virtsaa. Rakon supistelu aistitaan virtsahädän tunteena ja supistus voi myös johtaa rakon tyhjentymiseen joko osin tai kokonaan.
Yliaktiivinen rakko voi olla joskus niin sanotusti itseopittua, eli rakko on tottunut tiheään virtsaamiseen. Kyseessä voi olla myös tilanne, jossa altistavaa tekijää ei löydy. Iän lisäksi useat sairaudet ja vaivat altistavat pakko-oireiselle karkailulle, näitä ovat muun muassa aivoihin vaikuttavat sairaudet, selkäydinkanavaa painavat sairaudet, diabetes, laskeumat, ylipaino ja tupakointi.
Sekamuotoinen karkailu on ponnistus- ja pakkomuotoisen karkailun yhdistelmä, ja siinä voi esiintyä oireita molemmista. Virtsa karkaa sekä rasituksen yhteydessä että pakonomaisesti. Lääkärikäynnillä pyritään selvittämään, kumpi karkailun tyypeistä on vallitseva.
Harvinaisia virtsankarkailun muotoja ovat ylivuotokarkailu, fistelit ja vedenkertymistauti. Ylivuotokarkailussa rakon tyhjentyminen on häiriintynyt, ja rakossa on runsaasti jäännösvirtsaa, jolloin rakon kapasiteetin ylittävä virtsamäärä karkaa.
Päivitetty 21.10.2020