BCG-rokote aiheuttaa rokotuskohtaan paukaman 2–6 viikon kuluessa. Paukaman puhjetessa alue saattaa märkiä muutaman viikon ajan, joskus pidempäänkin. Jos pistoskohta märkii, se voidaan peittää kuivalla, puhtaalla sidoksella. Rokotusjälki paranee yleensä 2 viikon kuluessa.
Lisämaidon tarve loppuu yleensä silloin, kun äidin oma maito nousee. Jos vauva on saanut lisämaitoa runsaasti (yli 40ml/ateria) tulee lisämaidon antaminen lopettaa vähitellen. Samanaikaisesti on tärkeää tihentää imetyksiä ja seurata vauvan vointia sekä virtsaamista ja ulostamista. Sovi aika painokontrolliin neuvolaan varmistuaksesi lapsesi riittävästä maidonsaannista.
Tyttövauvan emättimestä voi ensipäivinä tulla limaista tai verensekaista eritettä hormonaalisten tekijöiden vuoksi. Ilmiö on normaali.
Rintojen hoitoa kannattaa jatkaa synnytyssairaalasta saatujen ohjeiden mukaan. Ennen imettämisen aloittamista voi lypsää hieman maitoa pois, jotta imuotteen saaminen on helpompaa.
Imetyksen alkamisen jälkeen äidin rinnanpäät saattavat herkästi olla rikki ja syödessä vauva voi niellä verta. Ilmiö on vaaraton ja menee itsestään ohi äidin rinnanpäitä hoitamalla.
Synnytyksen jälkeen äidin maidontulo käynnistyy. Maidonnostatusvaiheessa vastasyntynyt stimuloi maidon erittymistä imemällä rinnalla tiheästi. Maitomäärät ovat alkuun hyvin pieniä, ja vauva syö usein saadakseen riittävästi ravintoa. Myöhemminkin vauvalle voi tulla tiheän imemisen kausia, jolloin vauva ”tilaa” lisää maitoa. Mikäli paino nousee neuvolaseurannassa hyvin ja vauva virtsaa ja ulostaa normaalisti, ei tiheästä imemisestä tarvitse huolestua. Mikäli herää huoli riittämättömästä ravinnonsaannista, kannattaa olla herkästi yhteydessä synnytyssairaalaan tai ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen neuvolaan.
Mikäli alle 3 kuukauden ikäiselle vauvalle nousee kuume, pitää hänet viedä lääkärin arvioon. Tarvittaessa voi soittaa lastensairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamista varten.
Kohdussa vauvan ihoa on suojannut rasvakerros, kina. Erityisesti yliaikaisella vauvalla suojakerros on jo ”kulunut” pois, jolloin vauvan iho on voinut päästä kuivumaan. Tämä on vaaratonta, eikä kuiva iho enteile tulevia iho-ongelmia. Hilseilevää ihoa ei tarvitse hoitaa, mutta erityisen kuiviin kohtiin, kuten ranteisiin ja nilkkoihin, voi laittaa perusvoidetta tai öljyä.
Useimpien vauvojen iholle nousee ensipäivinä niin kutsuttuja herkkyysnäppylöitä eli hormoninäppylöitä. Niitä voi olla ympäri vauvan vartaloa ja ne ovat vaarattomia. Yleensä niille ei tarvitse tehdä mitään, vaan ne häviävät itsestään. Jos vauvan vartalolla olevat näpyt muistuttavat enemmän vesikelloa, ota yhteys neuvolaan tai synnytyssairaalaan sille osastolle, mistä kotiuduitte.
Ennen napatyngän irtoamista navasta saattaa erittyä hieman verta. Ilmiö on normaali napatyngän ollessa kuivumassa. Hoitona on navan puhdistaminen synnytyssairaalasta saatujen ohjeiden mukaan.
Alussa vauvan nenän limakalvot voivat olla turvoksissa. Mikäli nenä on tukkoinen, voi nenään laittaa apteekista saatavia keittosuolatippoja ja pitää vauvaa tarvittaessa pystyasennossa.
Äidin hormonit vaikuttavat vauvaankin, ja osalla vastasyntyneistä rinnat voivat turvota synnytyksen jälkeen. Joskus, tosin harvoin, niistä voi erittyä hiukan maitoakin. Turvotus laskee itsestään, eikä sitä tarvitse hoitaa.
Punertava väri johtuu yleensä niin sanotusta uraattisakasta. Ilmiö on oireettomalla lapsella normaali ja vaaraton ja liittyy alkuvaiheen niukkaan nesteensaantiin.