HPV eli ihmisen papilloomavirus

Ihmisen papilloomavirus eli HPV on yleinen nuorilla seksuaalisen kanssakäymisen aloittaneilla naisilla ja miehillä. Useimmat sairastavat sen tietämättään.

​​​

Ihmisen papilloomavirus (Human Papilloma Virus) eli HPV on hyvin yleinen virus, jonka lähes jokainen saa jossakin vaiheessa elämäänsä. Nuorilla, seksuaalisen kanssakäymisen aloittaneilla naisilla ja miehillä virus on niin yleinen, että sitä pidetään jopa tavallisena löydöksenä. Useimmat sairastavat HPV:n aiheuttaman infektion tietämättään, sillä se on useimmiten oireeton ja paranee itsestään.

Ihmisen papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Viruksia tunnetaan yli sataa eri alatyyppiä. Virukset ovat mikroskooppisen pieniä ja tarttuvat pienistäkin ihorikoista. Noin 80 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana HPV-tartunnan, mutta valtaosalla sen aiheuttama infektio paranee immuunipuolustuksen avulla ilman hoitoa parin vuoden sisällä. Tupakointi hidastaa mahdollisen HPV-infektion ja sen aiheuttamien solu- ja kudosmuutosten luonnollista paranemisprosessia, jolloin infektio pitkittyy aiheuttaen todennäköisemmin kudosmuutoksia. 

Jotkut HPV-tyypit aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. Sukuelinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa on harmittomia. Nämä niin sanotut matalan riskin tyypit voivat aiheuttaa paljaalla silmällä nähtäviä visvasyyliä eli kondyloomia sukuelimissä molemmilla sukupuolilla. Vaikka kondyloomat voivat aiheuttaa kosmeettista haittaa, ovat ne kuitenkin terveydellisessä mielessä harmittomia. Niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat kuitenkin pitkittyneessä infektiossa aiheuttaa syövän esiasteen ja näin luoda pohjan syövän syntymiselle. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi tyypit 16 ja 18. 

Naisella HPV-infektion merkitys korostuu, sillä kohdunkaulassa on erityinen alue, johon virus pääsee helposti tunkeutumaan. Vaikka tyypillisin paikka viruksen aiheuttamille kudosmuutoksille on kohdunkaula, esiintyy muutoksia toisinaan myös emättimessä ja ulkosynnyttimien limakalvoilla. Arviolta kuitenkin vain 10–20 prosentille naisista, joilla on krooninen korkean riskin HPV-tulehdus, kehittyy jonkinasteinen esiastemuutos elämän aikana. 

Miesten riski saada tartunta HPV-positiiviselta partnerilta on todennäköisesti pienempi kuin naisten, sillä miesten genitaaleista suurin osa on ihoa, kun taas naisten genitaaleista suurin osa on limakalvoa. Miesten HPV-tartuntoja ei rutiininomaisesti seulota, joten kumppanin HPV-positiivisuus ei ole aihe hakeutua tutkimuksiin.

HPV ja sen aiheuttama infektio itsessään ei ole syöpä tai sen esiaste, mutta se on tärkein yksittäinen riskitekijä kohdunkaulan syövän kehittymisessä. Ilman HPV-tartuntaa ei kohdunkaulan solumuutoksia esiinny.

Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin ja tarttuu tyypillisimmin seksuaalisessa kanssakäymisessä. Saunan lauteilta tai WC:stä tartuntoja ei ole kuvattu. Virus ei myöskään tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä. HPV:n suurin esiintyvyys on teini-iässä, jonka jälkeen esiintyvyys laskee iän myötä.

HPV-tartunnan on voinut saada hiljattain, kuukausia sitten, tai jopa vuosia aiemmin – tarkkaa ajankohtaa on mahdotonta määrittää. Ei tiedetä, miten pitkään virus voi olla elimistössä piilevänä. Tämän vuoksi pitkässä parisuhteessa olleen naisen tuore irtosolulöydös ei tarkoita esimerkiksi, että puolisolla olisi ollut ulkopuolisia suhteita.

Vastauksia mahdollisiin kysymyksiin löydät Usein kysytyt kysymykset sivulta.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 8.12.2016 16:04