Hepatiitti B tarttuu suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä esimerkiksi neulojen ja ruiskujen yhteiskäytössä ja neulanpistovahingoissa. Hepatiitti B voi tarttua raskauden aikana äidistä sikiöön.
Suurin osa tartunnan saaneista on ensivaiheessa oireettomia. Osalle ilmaantuu pahoinvointia, ripulia tai oksentelua tai vatsakipua sekä ihon ja sidekalvojen keltaisuutta. Myös lihas- tai nivelkipuja saattaa esiintyä. Oireet häviävät yleensä parissa viikossa, ja tartunnan saaneista jää kantajiksi alle viisi prosenttia. Hyvin harvoissa tapauksissa sairaus johtaa vaikeaan maksan vajaatoimintaan. Hepatiitti-B kuuluu alkuraskaudessa seulottaviin tartuntatauteihin. Mikäli äidillä todetaan vasta-aineita, mutta virusten määrä verenkierrossa on vähäinen, seurataan raskautta tavanomaiseen tapaan neuvolassa. Mikäli virusmäärä on korkea, aloitetaan äidille raskauden aikana viruslääkitys sikiön tartunnan ehkäisemiseksi.
Synnytyksessä pyritään välttämään lapsen veri- ja eritealtistusta. Vastasyntynyt rokotetaan heti syntymän jälkeen. Rokotteen teho on noin 85-90 prosenttia. Äidin oma lääkitys ei ole este imetykselle, ja imetys on sallittua, mikäli lapsi on rokotettu.