Verenpainetauti lisää sekä äidin että sikiön sairastavuutta. Verenpainetauti jaetaan lievään ja vaikeaan muotoon verenpainetason ja liitännäislöydösten perusteella. Raskauden ennusteeseen vaikuttavat verenpainetaudin vaikeusaste, aiempi raskaushistoria, mahdollisen niin sanotun liitännäispre-eklampsian ilmaantuminen sekä mahdolliset muut perussairaudet. Lievääkin verenpainetautia sairastavilla pre-eklampsian ilmaantuvuusriski on merkitsevästi suurempi kuin terveillä synnyttäjillä. Myös pienipainoisten vastasyntyneiden osuus on noin kolminkertainen terveisiin synnyttäjiin verrattuna.
Lievää verenpainetautia sairastavien raskauden ennuste on useimmiten hyvä ja verrattavissa muihin synnyttäjiin, mikäli naisella ei ole muita perussairauksia. Koska raskauskomplikaatioita esiintyy huomattavalla osalla verenpainetautia sairastavista naisista, raskautta seurataan usein tiiviisti neuvolassa ja tarvittaessa äitiyspoliklinikalla. Raskauden seurannan tavoitteena on havaita verenpainetaudin vaikeutuminen, pre-eklampsian ilmaantuminen tai sikiön kasvun hidastuman kehittyminen. Näiden komplikaatioiden ilmaantuminen heikentää raskauden ennustetta.
Jos verenpainetauti on ollut ennen raskautta hyvällä hoitotasolla ja käytössä on ollut yksi verenpainelääke, hoitava lääkäri voi joskus jopa lopettaa lääkityksen alkuraskaudessa. Useimmiten raskauden aikainen niin sanottu fysiologinen verenpaineen lasku alku- ja keskiraskaudessa pitää verenpaineen hallinnassa. Liian matala verenpainetaso on uhka istukkaverenkierrolle ja sikiön kasvulle. Tarvittaessa lääkitys voidaan aloittaa myöhemmin uudelleen. Lievän kroonisen verenpainetaudin lääkityksestä ei ole osoitettu olevan hyötyä, jos verenpaineen alapaine on alle 100 mmHg. Raskauden aikana lääkityksen aloittamisen rajana pidetään verenpainetasoa ≥ 150/100 toistuvissa mittauksissa, jos verenpaineen lisäksi ei ole muita ongelmia.