Joillakin reumaa sairastavilla lääkitys voidaan tauottaa kokonaan raskauden ajaksi. Hyvin pienellä osalla oireet voivat lisääntyä. Monet reumasairaudet, kuten nivelreuma, voivat kuitenkin pahentua raskauden jälkeen. Riskiraskauksien ennustetta parantaa äidin ja sikiön voinnin tarkka seuranta.
Raskaus ja reumataudin aktiivisuus
Reumatautien oireet ja tulehduksellinen aktiivisuus yleensä joko helpottavat raskauden aikana tai raskaus ei vaikuta juurikaan taudinkulkuun.
Nivelreumaa sairastavan raskaus sujuu yleensä normaalisti, eikä siihen liity merkittäviä erityisriskejä. Nivelreumapotilailla keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen tai sikiön kasvun hidastuman riski ei ole kohonnut muihin raskaana oleviin verrattuna. Raskauksien ei katsota vaikuttavan nivelreuman pitkäaikaisennusteeseen, mutta raskauden jälkeinen aika on merkittävä nivelreuman puhkeamista lisäävä tekijä.
Selkärankareumaa sairastavilla, joilla oireet ovat olleet ennen raskautta nivelissä, sairaus usein rauhoittuu raskauden aikana. Sakroiliakaalinivelten oireet sen sijaan rauhoittuvat harvoin raskausaikana. Selkärankareumaa sairastavilla alaselkäoireet ovat yleisiä raskauden aikana. Niitä aiheuttaa normaaliin raskauteen liittyvien liitoskipujen lisäksi selän alueen tulehdusten aktiivisuus.
Nivelpsoriaasin, reaktiivisten artriittien ja kroonisiin suolistosairauksiin liittyvien artriittien niveloireet rauhoittuvat useimmiten raskauden aikana ja voivat pahentua synnytyksen jälkeen.
SLE-sairauteen liittyy raskaudenaikaisia riskejä. Oireet ovat useimmiten lieviä ja ne saadaan hallintaan pienellä lääkityksen lisäyksellä. Vaikeat pahenemisvaiheet ovat harvinaisia. SLE-sairauteen liittyy 2-3 kertainen keskenmenon, ennenaikaisen syntymän ja sikiön kasvuhidastuman riski. Alkuraskauden keskenmenoriski liittyy useimmiten fosfolipidivasta-aineisiin, joita SLE:tä sairastavilla esiintyy muita useammin. Komplikaatioiden riski kasvaa, jos sairaus on ollut aktiivinen raskauden alkaessa.
MTCD:tä sairastavien raskausriskit ovat samankaltaisia kuin SLE:tä sairastavilla, mutta niitä esiintyy harvemmin ja lievempinä.
Sjögrenin syndroomaa sairastavilla merkittävin raskausriski on SSA- ja SSB-vasta-aineisiin liittyvä sikiön synnynnäisen eteiskammiokatkoksen riski. Eteiskammiokatkoksessa sydämen sähköisen impulssin johtuminen on häiriintynyt, mikä ilmenee sykkeen hidastumisena. Mikäli molemmat vasta-aineet ovat koholla, riski on noin neljä prosenttia. Jos vain toinen vasta-aine on koholla, riski on noin kaksi prosenttia.
Sjögrenin syndroomaa sairastavilla sikiön sydänääniä seurataan neuvolassa 2-4 viikon välein raskausviikoilla 15–25. Jos sikiöllä todetaan sykkeen madaltuminen, potilas lähetetään päivystyksenä äitiyspoliklinikalle, jossa tehdään jatkotutkimukset yhteistyössä sikiödiagnostiikkaan perehtyneiden ja lasten sydänsairauksiin erikoistuneiden lääkäreiden kanssa. Eteiskammiokatkoksen syntymistä voidaan estää harkituissa tapauksissa kortikosteroidihoidolla. Lapsi tarvitsee syntymän jälkeen yleensä sydämen tahdistimen.
Fibromyalgia ei sinänsä lisää raskausriskejä. Jos potilaalla on käytössä muu kipulääkitys kuin parasetamoli, esimerkiksi kipukynnyslääkitys, on hyvä neuvotella lääkityksestä lääkärin kanssa. Raskauden aikana voi esiintyä niin sanottuja liitoskipuja, jotka aiheutuvat lantion ja lonkkien alueen venymisestä ja asentomuutoksista. Nämä kuuluvat myös normaaliin raskauteen.
Nivelreuma
Nivelreumaa sairastavan raskaus sujuu yleensä normaalisti, eikä siihen liity merkittäviä erityisriskejä. Nivelreumapotilailla keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen tai sikiön kasvun hidastuman riski ei ole kohonnut muihin raskaana oleviin verrattuna. Raskauksien ei katsota vaikuttavan nivelreuman pitkäaikaisennusteeseen, mutta raskauden jälkeinen aika on merkittävä nivelreuman puhkeamista lisäävä tekijä.
Selkärankareuma
Selkärankareumaa sairastavilla, joilla oireet ovat olleet ennen raskautta nivelissä, sairaus usein rauhoittuu raskauden aikana. Sakroiliakaalinivelten oireet sen sijaan rauhoittuvat harvoin raskausaikana. Selkärankareumaa sairastavilla alaselkäoireet ovat yleisiä raskauden aikana. Niitä aiheuttaa normaaliin raskauteen liittyvien liitoskipujen lisäksi selän alueen tulehdusten aktiivisuus.
Nivelpsoriaasi
Nivelpsoriaasin, reaktiivisten artriittien ja kroonisiin suolistosairauksiin liittyvien artriittien niveloireet rauhoittuvat useimmiten raskauden aikana ja voivat pahentua synnytyksen jälkeen.
SLE eli punahukka
SLE-sairauteen liittyy raskaudenaikaisia riskejä. Oireet ovat useimmiten lieviä ja ne saadaan hallintaan pienellä lääkityksen lisäyksellä. Vaikeat pahenemisvaiheet ovat harvinaisia. SLE-sairauteen liittyy 2-3 kertainen keskenmenon, ennenaikaisen syntymän ja sikiön kasvuhidastuman riski. Alkuraskauden keskenmenoriski liittyy useimmiten fosfolipidivasta-aineisiin, joita SLE:tä sairastavilla esiintyy muita useammin. Komplikaatioiden riski kasvaa, jos sairaus on ollut aktiivinen raskauden alkaessa.
MTCD eli sekamuotoinen sidekudossairaus
MTCD:tä sairastavien raskausriskit ovat samankaltaisia kuin SLE:tä sairastavilla, mutta niitä esiintyy harvemmin ja lievempinä.
Sjögrenin syndrooma
Sjögrenin syndroomaa sairastavilla merkittävin raskausriski on SSA- ja SSB-vasta-aineisiin liittyvä sikiön synnynnäisen eteiskammiokatkoksen riski. Eteiskammiokatkoksessa sydämen sähköisen impulssin johtuminen on häiriintynyt, mikä ilmenee sykkeen hidastumisena. Mikäli molemmat vasta-aineet ovat koholla, riski on noin neljä prosenttia. Jos vain toinen vasta-aine on koholla, riski on noin kaksi prosenttia.
Sjögrenin syndroomaa sairastavilla sikiön sydänääniä seurataan neuvolassa 2-4 viikon välein raskausviikoilla 15–25. Jos sikiöllä todetaan sykkeen madaltuminen, potilas lähetetään päivystyksenä äitiyspoliklinikalle, jossa tehdään jatkotutkimukset yhteistyössä sikiödiagnostiikkaan perehtyneiden ja lasten sydänsairauksiin erikoistuneiden lääkäreiden kanssa. Eteiskammiokatkoksen syntymistä voidaan estää harkituissa tapauksissa kortikosteroidihoidolla. Lapsi tarvitsee syntymän jälkeen yleensä sydämen tahdistimen.
Fibromyalgia
Fibromyalgia ei sinänsä lisää raskausriskejä. Jos potilaalla on käytössä muu kipulääkitys kuin parasetamoli, esimerkiksi kipukynnyslääkitys, on hyvä neuvotella lääkityksestä lääkärin kanssa. Raskauden aikana voi esiintyä niin sanottuja liitoskipuja, jotka aiheutuvat lantion ja lonkkien alueen venymisestä ja asentomuutoksista. Nämä kuuluvat myös normaaliin raskauteen.
Tarkistettu 6.10.2021