Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma hoidetaan avoterveydenhuollossa eli neuvolassa tai omalla terveysasemalla. Vaikealla astmalla on taipumus huonontua ja lievällä pysyä ennallaan tai parantua raskauden aikana. Ennen kontrollikäyntejä on tärkeää tehdä oire- ja PEF-seurantaa ja tarvittaessa spirometria myös raskauden aikana.
Neuvola lähettää odottavan äidin äitiyspoliklinikalle sisätautilääkärin konsultaatioon, mikäli kyseessä on vaikeahoitoinen astma, oireilu lisääntyy lievässä tai keskivaikeassa astmassa ja/tai PEF-arvot laskevat. Vaikeassa astmassa oman alueen keuhkosairauksien poliklinikalla tehdään arvio sopivasta lääkityksen annostelutavasta ja lääkityksen sopivuudesta raskauden aikana sekä suunnitellaan raskauden ajan seurantakäynnit.
Astma on hyvässä hoitotasapainossa, kun rasituksen sieto on normaalia, ei ole kuivaa ärsytysyskää tai limannousua eikä ole oireita yöllä. Hyvässä hoitotasapainossa avaavan lääkityksen tarve on korkeintaan kerran viikossa tai harvemmin ja PEF-arvojen vuorokautinen vaihtelu on alle 20 prosenttia.
Hoito
Astman lääkehoito jatkuu pääsääntöisesti samana kuin ennen raskautta. Kaikkia tarvittavia inhaloitavia astmalääkkeitä voi ja tulee käyttää raskauden aikana. Astmatulehdusta hoidetaan ja ehkäistään inhaloitavalla kortikosteroidilla. Kortikosteroidilääkityksen määrää aina lääkäri huomioiden raskauden keston. Astman pahenemisvaiheita hoidetaan tavalliseen tapaan. Astmaa pahentavia tekijöitä, kuten tupakansavua, tulee välttää. Tupakointi on vaarallista sekä äidille että sikiölle. Äidin tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua astmaan. Alatiesynnytys ei aiheuta rasitusastmaoireita. Imetyksen aikana astma hoidetaan tavalliseen tapaan. Suonensisäisen astmalääkityksen aikana imetys keskeytetään väliaikaisesti.