Jopa 80 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii raskauden aikaisesta pahoinvoinnista ja noin puolella naisista esiintyy oksentelua raskauden aikana. Raskauspahoinvointi on yleisempää ensisynnyttäjillä ja monisikiöraskauksissa sekä rypäleraskauksissa. Sen syytä ei tunneta. Sen synnystä on monia teorioita. Sitä on pidetty muun muassa psykosomaattisena sairautena tai hormoniaineenvaihduntaan, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan tai lisämunuaisen vajaatoimintaan liittyvänä häiriönä.
Raskaushormonin (hCG) muodostuminen on raskauspahoinvoinnissa lisääntynyt. Pahoinvointi ja oksentelu alkuraskaudessa eivät lisää raskaushäiriöiden kuten esimerkiksi raskauden aiheuttaman verenpaineoireyhtymän, ennenaikaisuuden ja istukan vajaatoiminnan vaaraa loppuraskaudessa. Noin 20-40 prosentilla äideistä raskauspahoinvointi saattaa toistua seuraavassa raskaudessa, mutta yleensä ensimmäiseen raskauteen verrattuna lievempänä.
Oireet
Poikkeavan runsaassa raskauspahoinvoinnissa oksentelua voi esiintyä kymmeniä kertoja päivässä. Oksentelun seurauksena paino, verenpaine ja yleistila voivat laskea sekä sydämen tykytystä ja ylävatsakipua voi esiintyä. Pahimmillaan oksentelu voi johtaa potilaan kuivumiseen.
Hoito
Kuivuma voidaan todeta laboratoriokokein. Kuivuma korjataan laskimoon annettavin nestein ja elektrolyytein (natrium ja kalium). Nestehoito rauhoittaa yleensä tilanteen muutamassa päivässä. Joskus riittää vain päivystyspoliklinikalla annettu nesteytys. Pahoinvointilääkkeistä on useimmiten hyvin vähän apua. Joskus oksentaminen voi aiheuttaa voimakasta polttelua ruokatorveen, jota voidaan lievittää närästyslääkkein. Pahoinvoinnista ja oksentelusta huolimatta on tärkeää syödä riittävästi. Suositeltavaa ovat kevyet ateriat, vähän kerrallaan, mutta usein.
Hyvin vaikeassa raskauspahoinvoinnissa sairaalajaksot ja kotihoitojaksot saattavat toistua useitakin kertoja raskauden aikana. Pahoinvointi ja oksentelu eivät vaurioita sikiötä.
Selviytymiskeinoja vaikeaanraskauspahoinvointiin
- Etene päivä kerrallaan. Älä mieti, kuinka monta viikkoa sinulla on vielä edessä tai miten selviät seuraavasta päivästä.
- Kuuntele kehoasi: anna itsellesi lupa levätä niin paljon kuin mahdollista. Aktiivisuus voi usein pahentaa oireita.
- Koita juoda pieniä määriä pitkin päivää, nauttien juomat mielellään kylminä. Kylmät juovat tuoksuvat vähemmän. Käytä jääpaloja tai pakasta puolikas vesi- tai mehupullo ja lisää kylmää vettä. Näin saat pidettyä juoman kylmänä pitkään.
- Koita syödä jotain aina ennen, kuin nouset ylös. Pidä välipaloja käden ulottuvilla esimerkiksi kylmälaukussa sohvan tai sängyn vieressä myös siltä varalta, että pahoinvoinnin tunne helpottaa ja voit ajatella syöväsi.
- Pyydä ystäviä käymään tai soittamaan. Seura voi helpottaa oloa.
- Pyydä apua. Tee lista asioista, joissa tarvitset apua ja pyydä läheisiäsi valitsemaan, mikä on heille parhaiten sopiva tapa. Selvitä, onko alueellasi mahdollista saada kotihoitajaa tai doulaa avuksi.
Ohjeita kumppanille/läheiselle
- Tunnista asiat, jotka voivat laukaista pahoinvoinnin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirkkaat ja vilkkuvat valot, ruuan näkeminen/ haistaminen/ ajatteleminen, melu, liike, pystyasento, tyhjä vatsa tai autossa istuminen.
- Valmista ja tarjoa ruokaa ja juomaa aina, kun raskaana oleva ilmoittaa olevansa valmis syömään.
- Anna raskaana olevalle lupa levätä ja hanki apua kotiin.
- Ole selvillä siitä, millaiset asiat saavat raskaana olevan masentumaan, ahdistumaan tai turhautumaan (esimerkiksi se ettei voi nauttia raskaudesta, hänellä on huolta vauvasta tai hän saattaa kokea olevansa muille taakka) ja pyri mahdollisuuksien mukaan huomioimaan ja vaikuttamaan näihin asioihin.
- Auttamisvinkkilista hyperemeesipotilaan läheisille (Hyperemeesi ry)
- Help HER (HER Foundation)
Milloin yhteys lääkäriin?
Mikäli yleistilassa tapahtuu huononemista, väsymys ja vetämättömyys lisääntyvät oksentelun ja pahoinvoinnin aikana, on syytä hakeutua lääkäriin. Samoin, jos oksentelun seurauksena paino laskee syömisestä huolimatta, on otettava yhteys lääkäriin.
Hyperemeesi ry on potilasjärjestö, jonka tavoitteena on mm. tukea vaikeasta, sairaalahoitoa vaativasta raskauspahoinvoinnista kärsiviä perheitä odotusaikana, synnytyksen jälkeen ja uutta raskautta suunniteltaessa.