Sikiökalvojen puhjetessa kalvoihin tulee yksinkertaisesti johonkin kohtaan reikä. Reiän paikkaa ei voida millään tutkimuksella määrittää. Jos vettä tulee vain vähän, on useimmiten kyseessä niin sanottukorkea vedenmeno, eli kalvoissa oleva reikä on jossain korkealla kohdussa. Jos reikä on kohdun alaosassa, paineen vaikutuksesta lapsivettä tulee useimmiten enemmän.
Lapsivedenmeno johtaa 60–80 prosentissa tapauksista synnytyksen spontaaniin käynnistymiseen 1–2 vuorokauden kuluessa. Mikäli näin ei tapahdu, synnytys käynnistetään nykyisen käytännön mukaisesti yleensä 24 tunnin kuluttua vedenmenosta. Jos epäilet lapsivedenmenoa, sinun tulee ottaa yhteys synnytyssairaalaasi lisäohjeiden saamiseksi.
Yleensä sinut kutsutaan sairaalaan tarkistukseen 12 tunnin kuluttua lapsivedenmenosta. Sikiön vointi tarkistetaan sikiön sydämenlyöntitiheyttä (KTG) kuuntelemalla. Kaikista synnyttäjistä otetaan streptokokki (GBS) -näyte emättimestä. Mikäli streptokokki GBS todetaan, aloitetaan suonensisäinen antibioottiestohoito sikiön suojaksi, ja synnytyksen käynnistys voidaan aloittaa harkinnan mukaan jo ennen 24 tunnin täyttymistä. Antibiootti jatkuu synnytykseen asti. Mikäli GBS ei ole emättimessä ja sikiön vointi on hyvä eikä supistuksia vielä ole, voit yleensä vielä kotiutua. Jokaiselle synnyttäjälle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma kunkin raskaustilanteen mukaan.
Milloin yhteys synnytyssairaalaan?
Jos lapsivettä alkaa tihkua emättimestä tai valkovuoto muuttuu kovin vetiseksi ja runsastuu, herää epäily lapsivedenmenosta. Tällöin on syytä ottaa yhteys synnytyssairaalan päivystykseen puhelimitse lisäohjeiden saamiseksi.
Lapsivettä voi tulla runsaasti tai tihkumalla vain pieniä määriä. Kotona voi laittaa alushousuihin terveyssiteen ja seurata siteen kostumista, jos epäilee lapsivettä valuvan. Aina ennen sairaalaan lähtöä on hyvä soittaa ja ilmoittaa tulosta.