​​Jos äidillä on ruokavaliolla hoidettava raskausdiabetes, synnytyksen spontaania käynnistymistä voidaan odottaa normaalin käytännön mukaisesti 12-14 päivää yli lasketun ajan – edellyttäen, että veren glukoositasapaino on hyvä eikä raskauteen liity ongelmia. 

​Jos äidille on aloitettu raskausdiabeteksen lääkehoito, synnytyksen käynnistämistä harkitaan 38+0 raskausviikon jälkeen tai viimeistään laskettuun aikaan mennessä.  Alatiesynnytys on yleensä mahdollinen, jos sikiön painoksi arvioidaan alle 4,5 kg. Jos painoarvio on yli 4,5 kg:n, useimmiten suositellaan keisarileikkausta. Synnytystapa valitaan aina yksilöllisesti. Raskausdiabeetikon lääkehoidon tarve loppuu synnytyksen yhteydessä. 

Vastasyntyneen seuranta synnytyksen jälkeen​

Heti syntymän jälkeen vauvan verensokeri voi laskea poikkeavan matalaksi, jolloin puhutaan hypoglykemiasta. Vauvan verensokeriarvoja seurataan sairaalassa lastenlääkärin ohjeiden mukaisesti, sillä vastasyntyneen aivojen energiasaanti voi häiriintyä, jos verensokeri on pitkään liian matala. ​

Tiheä imettäminen on ensisijainen hoito vauvan sokeritasapainon ylläpitämisessä. Mikäli verensokeriseurannassa todetaan matalia arvoja, voidaan rintaruokinnan tueksi tarvita lisämaitoa tai vauvalle voidaan joutua aloittamaan suonensisäinen sokeritiputus.

Lisää tietoa imetyksestä ja siihen valmistautumisesta löydät Naistalon Imetys osiosta. 

Raskausdiabetes korjaantuu lähes aina heti synnytyksen jälkeen ja lääkehoito voidaan lopettaa lapsen synnyttyä. Jos raskausdiabeteksen hoito on vaatinut insuliini- tai metformiinihoitoa, tehdään sokerirasitus 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Muutoin sokerirasitustesti tehdään 12 kuukauden kuluttua synnytyksestä.

Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa 30-80 prosentilla äideistä. Sairastumisriskiä lisää lapsen suuri syntymäpaino, edellisessä raskaudessa esiintynyt varhainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö tai insuliinihoito. Raskausdiabetes on tyypin 2 diabeteksen (aikuistyypin diabetes) merkittävä riskitekijä. Jopa 50 prosenttia raskausdiabeetikoista sairastuu tyypin 2 diabetekseen 10–15 vuoden kuluessa. Sairastumisriskiä lisäävät perinnöllisyys (lähisukulaisella tyypin 2 diabetes), edellisessä raskaudessa ollut raskausdiabetes, alle 25-vuotiaana todettu raskausdiabetes, ylipaino (BMI suurempi kuin 25 kg/m²) ja vyötärölihavuus (naisilla suurempi kuin 90 cm). 

Elämäntapamuutoksin voi välttyä diabetekselta tai siirtää sairastumista myöhemmäksi. Näitä elämäntapamuutoksia ovat laihdutus ja painonhallintaa tuleva monipuolinen ruokavalio ja liikunta. Tutkimusten mukaan jo 3-4 kg painonpudotus vähentää diabetesriskiä merkittävästi. Terveellinen ruokavalio yhdistettynä päivittäiseen liikuntaan vähentää sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen 60 prosentilla. Hyvä sokeritasapaino vähentää diabeteksen seurauksena tulevia lisäsairauksia esimerkiksi silmän verkkokalvolla, munuaisissa, hermoissa ja verisuonissa. 

Raskausdiabeetikon lasten sairastumisriski on jonkin verran kohonnut; heillä näyttäisi esiintyvän enemmän veren glukoositasapainon häiriöitä, liikapainoa tai metabolista oireyhtymää kuin muulla väestöllä.

​Testaa tästä riskisi sairastua 2 tyypin diabetekseen:

Riskitesti (Suomen Diabetesliitto)

Tutustu Diabetesliiton julkaisuun:

 Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen. 

Osallistu Diabetesliiton maksuttomaan Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennukseen

​