Monet kokevat olevansa joko aamu- tai iltaihmisiä. Tämä ero on fysiologinen eli elimistön sisäisen kellon määrittämä, ei psykologinen. Elimistön sisäinen kello voi kuitenkin olosuhteiden tai sairauden seurauksena edistää tai jätättää. Sisäisen kellon häiriöistä kärsivät henkilöt kokevat tutkimusten mukaan terveytensä useammin huonommaksi kuin ne, joilla sisäinen kello käy tavalliseen tapaan.
Elimistön sisäinen kello säätelee kehon lämpötilaa ja aivojen käpyrauhasesta erittyvän melatoniinin tuotantoa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja milloin ihminen nukkuu. Melatoniinin tuotantoon vaikuttaa vuorokaudenaika ja valon määrä. Suomalaisilla elimistön sisäinen kello saattaa häiriintyä myös pohjoisen sijainnin seurauksena. Kesällä valoisuus voi haitata nukkumista, kun elimistö tuottaa vähemmän melatoniinia valoisuuden seurauksena. Vastaavasti talvella aamuherätykset voivat olla vaikeita johtuen siitä, että pimeyden takia elimistö ei vähennä melatoniinin tuotantoa.
Testaa nukutko tarpeeksi
Uni-valverytmin ja unen laadun arvioimiseksi käytetään uni-valvepäiväkirjaa. Rytmin kirjaaminen ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus vaan ainoastaan unen seurantamenetelmä. Aikoja ei saisi seurata kellosta, vaan niiden tulisi olla arvioituja aikoja. Oman nukkumisen päivittäinen kirjaaminen ja unen laadun, määrän sekä yöllisten heräämisten pisteyttäminen paljastaa ongelmakohdat ja uni-valverytmin muutokset hoidon alkaessa.
Tee unitesti tästä
Edellinen sivuSeuraava sivu