Usein kysyttyä diabeteksesta ja silmistä
Tälle sivulle on koottu diabetes ja silmät - liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä.
Silmänpohjakuvauksen tiheyteen vaikuttavat diabeteksen tyyppi, aikaisemmat verkkokalvomuutokset ja sokeritasapaino. Silmänpohjat kuvataan myös ennen raskautta ja tarvittaessa raskauden aikana.
Alle 10-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneet: 10-vuotiaana ja siitä eteenpäin 2 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Jos muutoksia todetaan vuosittain tai tiheämmin.
Yli 10-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneet: Diabeteksen toteamisvaiheessa ja tämän jälkeen 2 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Jos muutoksia todetaan vuosittain tai tiheämmin.
Tyypin 2 diabetesta sairastavat: Diabeteksen toteamisvaiheessa ja tämän jälkeen 3 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Lievissä muutoksissa 2 vuoden välein, vaikeammissa muutoksissa vuosittain tai tiheämmin.
Raskaana olevat, joilla on diabetes, poislukien raskausdiabetes: Raskautta suunniteltaessa tai heti raskauden alussa. Raskauden aikana retinopatian asteen, munuaistilanteen ja verenpaineen mukaan. Raskauden jälkeen vuoden ajan tavanomaista tiheämmin, jos todetaan kohtalaisia muutoksia.
Seulontakuva tulisi arvioida verkkokalvomuutoksiin perehtyneen henkilön toimesta viiveettä. Retinopatian etenemisen toteamiseksi arvioitsijalla tulisi olla käytettävissään myös tutkittavan aikaisempia silmänpohjakuvia sekä mahdollisuus lähettää potilas tarvittaessa viiveettä erikoissairaanhoidossa tehtävään retinopatian hoitoon. Tämän toteuttaminen optikkoliikkeessä ei aina ole mahdollista.
Diabetes tai diabeteksen verkkokalvosairaus eivät ole esteenä piilolasien käytölle. On kuitenkin tärkeää huolehtia hyvästä hygieniasta sekä silmän pinnan riittävästä kostuttamisesta tarvittaessa, mikäli silmät tuntuvat kuivilta piilolinssien käytön yhteydessä. Mikäli silmissä on tulehdusoireita, tulee piilolinssien käyttö tauottaa ja hakeutua silmälääkärin tutkittavaksi mahdollisten piilolinssikomplikaatioiden toteamiseksi.
Yleisimmin taittovika korjataan sankalasein tai piilolaseilla. Diabetes ei varsinaisesti ole este taittovirheleikkaukselle, mikäli silmässä terve sarveiskalvo eikä ole hoitoa vaativia verkkokalvomuutoksia ja verensokeritasapaino on hyvä.
Diabetesta sairastavilla paikallinen komplikaatioriski on suurempi. Siksi taittovirheleikkauksen mahdollisuus määritetään aina yksilökohtaisesti toimenpidelääkärin tekemän arvion perusteella.
Kuinka usein silmänpohjakuvaus tehdään?
Silmänpohjakuvauksen tiheyteen vaikuttavat diabeteksen tyyppi, aikaisemmat verkkokalvomuutokset ja sokeritasapaino. Silmänpohjat kuvataan myös ennen raskautta ja tarvittaessa raskauden aikana.
Alle 10-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneet: 10-vuotiaana ja siitä eteenpäin 2 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Jos muutoksia todetaan vuosittain tai tiheämmin.
Yli 10-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneet: Diabeteksen toteamisvaiheessa ja tämän jälkeen 2 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Jos muutoksia todetaan vuosittain tai tiheämmin.
Tyypin 2 diabetesta sairastavat: Diabeteksen toteamisvaiheessa ja tämän jälkeen 3 vuoden välein niin kauan kun tulos on normaali. Lievissä muutoksissa 2 vuoden välein, vaikeammissa muutoksissa vuosittain tai tiheämmin.
Raskaana olevat, joilla on diabetes, poislukien raskausdiabetes: Raskautta suunniteltaessa tai heti raskauden alussa. Raskauden aikana retinopatian asteen, munuaistilanteen ja verenpaineen mukaan. Raskauden jälkeen vuoden ajan tavanomaista tiheämmin, jos todetaan kohtalaisia muutoksia.
Korvaako optikkoliikkeen silmänpohjakuvaus diabeteksen verkkokalvosairauden seulontakuvauksen?
Seulontakuva tulisi arvioida verkkokalvomuutoksiin perehtyneen henkilön toimesta viiveettä. Retinopatian etenemisen toteamiseksi arvioitsijalla tulisi olla käytettävissään myös tutkittavan aikaisempia silmänpohjakuvia sekä mahdollisuus lähettää potilas tarvittaessa viiveettä erikoissairaanhoidossa tehtävään retinopatian hoitoon. Tämän toteuttaminen optikkoliikkeessä ei aina ole mahdollista.
Voiko diabetesta sairastava käyttää piilolinssejä?
Diabetes tai diabeteksen verkkokalvosairaus eivät ole esteenä piilolasien käytölle. On kuitenkin tärkeää huolehtia hyvästä hygieniasta sekä silmän pinnan riittävästä kostuttamisesta tarvittaessa, mikäli silmät tuntuvat kuivilta piilolinssien käytön yhteydessä. Mikäli silmissä on tulehdusoireita, tulee piilolinssien käyttö tauottaa ja hakeutua silmälääkärin tutkittavaksi mahdollisten piilolinssikomplikaatioiden toteamiseksi.
Voiko diabetesta sairastavan taittovirhettä korjata leikkauksella?
Yleisimmin taittovika korjataan sankalasein tai piilolaseilla. Diabetes ei varsinaisesti ole este taittovirheleikkaukselle, mikäli silmässä terve sarveiskalvo eikä ole hoitoa vaativia verkkokalvomuutoksia ja verensokeritasapaino on hyvä.
Diabetesta sairastavilla paikallinen komplikaatioriski on suurempi. Siksi taittovirheleikkauksen mahdollisuus määritetään aina yksilökohtaisesti toimenpidelääkärin tekemän arvion perusteella.
Tarkistettu 30.5.2025