Verensokerin noustessa sokeria eritetään munuaisten kautta virtsaan. Sokeripitoinen virtsa lisää virtsamääriä, jolloin elimistö menettää nestettä ja energiaa. Kun virtsamäärät kasvavat, elimistö kuivuu ja janontunne lisääntyy. Sokerin menettäminen virtsaan laihduttaa. Kuivumiseen liittyy usein veren suola-arvojen poikkeavuutta, mikä voi osaltaan aiheuttaa lihasväsymystä- ja kramppeja. Korkea verensokeri voi myös aiheuttaa näöntarkkuuden muuttumista, usein kaukonäkö heikkenee.
Tyypin 1 diabeteksen oireita
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinin puutoksen ja korkean verensokerin oireet kehittyvät ja vaikeutuvat yleensä päivien tai viikkojen kuluessa, vaikka itse sairausprosessi haiman soluissa on voinut kestää viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Diagnoosin viivästyminen voi johtaa vaikean insuliinipuutoksen aiheuttamaan happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin. Happomyrkytyksen tavallinen oire on pahoinvointi ja vatsakivut. Pidemmälle edetessään se johtaa tajunnan tason alentumiseen.
Tyypin 2 diabeteksen oireita
Tyypin 2 diabeteksessa oireiden kehittyminen on yleensä hitaampaa ja vähäoireisempaa. Epämääräinen väsymys, vetämätön olo, mielialan vaihtelut saavat herkästi muitakin selityksiä. Tyypin 2 diabetes voi tulla ilmi satunnaisesti, jos verensokeria tutkitaan seulontamielessä tai muun sairauden yhteydessä. Jos verensokeri on ollut pidempään koholla ja erityisesti, jos henkilöllä on myös korkea verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, voi tyypin 2 diabetes tulla ilmi lisäsairauden vuoksi.