Siirry sivun sisältöön

Kilpirauhasen vajaatoiminta diabeteksessa

Diabetesta sairastavilla, diabetestyypistä riippumatta, esiintyy kilpirauhasen vajaatoimintaa noin kaksi–kolme kertaa enemmän kuin muilla.

Kuvassa näkyy kilpirauhanen, joka sijaitsee kaulan alaosassa ja etupuolella, henkitorven molemmin puolin.
Kilpirauhanen on kaulan ala-osassa ja henkitorven ympärillä sijaitseva elin, joka painaa noin 20 grammaa.

Tavallisin syy tyypin 1 diabetesta sairastavien kilpirauhasen vajaatoimintaan (hypotyreoosi) on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Tällöin voidaan todeta pysyvästi tai ainakin jossain vaiheessa verestä mitattavia TPO-vasta-aineita (tyroideaperoksidaasi vasta-aineet).

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa viesti elimistön liian vähäisestä kilpirauhashormonimäärästä välittyy aivolisäkkeelle. Aivolisäke lisää tällöin TSH-hormonin (tyreoideaa eli kilpirauhasta stimuloivan hormonin) eritystä ja sen pitoisuus veressä nousee. TSHn nousu lisää kilpirauhashormoneiden eli tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) tuotantoa. Vähitellen kilpirauhashormonien pitoisuus kuitenkin laskee ja kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ilmaantuu.

Diabetesta sairastavalla hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi lisätä liian matalien verensokereiden esiintymistä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa LDL-kolesterolin määrä verenkierrossa lisääntyy.

Tarkistettu 20.1.2025