Siirry sivun sisältöön

Veren glukoosipitoisuus eli verensokeri

Verensokeri tarkoittaa verinesteen eli plasman glukoosipitoisuutta, joka on mitattu joko laskimonäytteestä tai kapillaarinäytteenä sormenpäästä.

​Laboratoriossa verensokeri mitataan laskimonäytteestä ja vastaus annetaan verinesteen eli plasman glukoosipitoisuutena (P-gluk, paastoarvon lyhenne fP-gluk). Kotona tehtävässä verensokerin omaseurannassa mittaukset tehdään yleensä sormenpäästä, jolloin kyseessä on kapillaariverinäyte. Verensokerin raja-arvot ovat hieman erilaiset laboratoriokokeissa ja omamittauksissa sormenpäästä.

Verensokerin yksiköt

Suomessa ja yleisesti Euroopassa käytetään verensokerista yksikköä mmol/l (millimol in litre). Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa käytetään kuitenkin sen sijaan yksikköä mg/dl (milligram in decilitre). Muuntokerroin mittayksiköiden välillä on 18. Jos esimerkiksi verensokeri Suomessa käytettävällä mittayksiköllä on 5,6 (mmol/l), saadaan se muutettua mg/dl muotoon kertomalla luku 18 eli 5,6 x 18 = 101 mg/dl. Vastaavasti jos verensokeri Yhdysvalloissa käytettävällä mittayksiköllä on 180 (mg/dl), voidaan se muuttaa mmol/l muotoon jakamalla luku 18 eli 180 / 18 = 10 mmol/l.

Tätä tietoa saatetaan tarvita mm. silloin, kun Suomeen esimerkiksi Yhdysvalloista muuttavan henkilön on opeteltava hahmottamaan verensokerin lukemat uudella mittayksiköllä.

Terveillä henkilöillä verensokeri on aamulla paaston (vähintään 10 tunnin syömättömyys) jälkeen välillä 4,0–6,0 mmol/l (millimoolia litrassa).

Aterian jälkeen verensokeri yleensä nousee ateriaa edeltävästä arvosta korkeintaan 2–3 mmol/l. Sormenpäästä itse mitattuna verensokeri pysyy terveellä henkilöllä alle 8,9 mmol/l.

Sokerirasituskokeessa, jossa henkilö juo 75 g sokeria sisältävän glukoosinesteen, laboratoriossa laskimonäytteestä mitattu verensokeri pysyy alle 7,8 mmol/l kahden tunnin kuluttua sokeriannoksen juomisesta.

Jos verensokerisi kohoaa normaalia korkeammaksi, mutta ei kuitenkaan ylitä diabeteksen rajaa, kyseessä on heikentynyt sokerin säätely, josta voidaan käyttää nimitystä esidiabetes. Tämä sisältää:

  • kohonneen paastosokerin, jossa verensokeri on välillä 6,1–6.9 mmol/l paaston jälkeen

ja

  • heikentyneen sokerisiedon, jossa verensokeri on sokerirasitukokeessa laskimoverinäytteessä 7,8–11,0 mmol/l 2 tunnin kuluttua 75 g sokeria sisältävän liuoksen juomisesta.

Sormenpään kapillaariverinäytteessä heikentyneen sokerinsiedon arvot ovat välillä 8,9–12,1 mmol/l.

Sinulla on diabetes, jos

  • aamulla paaston jälkeen laboratoriossa mitattu verensokerisi (fP-gluk eli paastoplasman glukoosi) on ≥ 7,0 mmol/l vähintään kahtena eri päivänä

tai

  • sokerirasitustestissä verensokerisi on laskimonäytteessä yli 11,0 mmol/l kaksi tuntia 75 g sokeriliuoksen juomisen jälkeen. Sormenpään kapillaarinäytteessä diabeteksen diagnoosiraja on 12,2 mmol/l.

Henkilöllä, jolla on klassiset korkean verensokerin oireet eli lisääntynyt virtsaneritys ja jano, tahaton laihtuminen, väsymys, diabeteksen diagnoosiin riittää periaatteessa jo kertaalleenkin laskimosta mitattu verensokeri 11,1 mmol/l tai enemmän riippumatta mittauksen ajankohdasta. Tällöinkin diabeteksen diagnoosi varmistetaan uudella mittauksella.

Päivitetty 24.1.2024