Veren punasolut syntyvät luuytimessä ja kiertävät veressä noin 120 vuorokautta, minkä jälkeen maksa tai perna poistaa ne. Mitä korkeampi verensokerin taso on, sitä enemmän sokeria kiinnittyy punasolun hemoglobiiniin sen elinaikana.
Punasolujen hemoglobiinin sokeroitumista mitataan sokerihemoglobiini eli HbA1c verikokeella. Se kuvastaa verensokerin tasoa noin kahdelta mittausta edeltäneeltä kuukaudelta. Sokerihemoglobiinin yksikkö on mmol/mol (millimoolia moolissa) ja viitearvo ilman diabetesta 20–42 mmol/mol. Glukoosin kiinnittyminen punasolun valkuaiseen ja punasolujen elinikä vaihtelee kuitenkin jonkin verran yksilöllisesti. Siten eri henkilöillä mitatut arvot eivät sellaisenaan ole suoraan vertailukelpoisia. Tärkeämpää on seurata miten samalla henkilöllä HbA1c kokeen tulos muuttuu tai vaihtelee.
Verikoe ja siitä tehtävä määritys voidaan tehdä erillisellä käynnillä laboratoriossa tai pikamittauksena sormenpäästä vastaanotolla. Sokerihemoglobiinia mitataan useilla eri menetelmillä. Eri laboratoriossa ja eri menetelmillä tehtynä tutkimus voi antaa jonkin verran toistaan poikkeavia tuloksia.
HbA1c-koetta varten ei tarvitse paastota.
| Sokerihemoglobiini HbA1c mmol/mol-arvojen muunto prosenteiksi | Aikaisemmin HbA1c-tulos ilmoitettiin prosenttilukuna. Nykyisin tulos ilmoitetaan mmol/mol. Jos on tarve muuntaa uusia yksiköitä prosenteiksi, muistisääntönä voi käyttää seuraavaa vastaavuutta. | HbA1c mmol/mol | HbA1c % | | 40 | 5,8 | | 45 | 6,3 | | 50 | 6,7 | | 55 | 7,2 | | 60 | 7,6 | | 65 | 8,1 | | 70 | 8,6 | | 75 | 9,0 | | 80 | 9,5 |
|
| Sokerihemoglobiini HbA1c diabeteksen diagnostiikassa | HbA1c -koetta voidaan käyttää tyypin 2 diabeteksen diagnoosiin. Ilman diabetesta sokerihemoglobiinin arvo on 20–42 mmol/mol. Arvo 42–47.9 mmol/l vastaa esidiabetesta. Diabeteksen diagnoosiraja on 48 mmol/mol. Tyypin 1 diabeteksen tai raskausdiabeteksen diagnostiikassa HbA1c-arvoa ei käytetä, koska se etenkin nopeasti ilmaantuvassa sairaudessa voi olla virheellisen pieni. Kuitenkin näissäkin HbA1c -koe kertoo, onko verensokeri ollut koholla jo pidemmän aikaa. |
| Sokerihemoglobiini HbA1c diabeteksen seurannassa | Mitä korkeampi verensokerin taso on, sitä enemmän sitä kiinnittyy veren punasolujen hemoglobiiniin ja myös muihin kudosten valkuaisaineisiin. Siksi sokerihemoglobiinin mittauksen avulla voidaan arvioida pitkäaikaista elimistön sokerikuormitusta ja siten myös vaaraa saada liian korkeaan verensokeriin liittyviä lisäsairauksia. HbA1c tutkitaan yksilöllisin väliajoin, yleensä 2–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Tavoiteltavaan arvoon voivat vaikuttaa henkilön ikä ja toimintakyky, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita. Se vastaa verensokerin keskimääräistä tasoa 8,5 mmol/l. |
| Sokerihemoglobiinin HbA1c tulokseen vaikuttavia tekijöitä | Joskus vaikuttaa siltä, että sokerihemoglobiinin tulos ja omat verensokerin mittaukset ovat ristiriidassa. Tavallinen syy epäsuhdalle on, että verensokeria mitataan useimmiten ennen aterioita ja korkeat arvot aterioiden jälkeen tai yöllä jäävät huomaamatta. Sokerihemoglobiinin arvoon vaikuttavat myös tekijät, jotka lyhentävät punasolujen elinikää. Jos punasolujen elinikä on tavanomaista lyhyempi tai punasolujen tuotanto kiihtynyt, sokerihemoglobiinin arvo on matalampi kuin verensokerin omamittausten taso. Esimerkiksi erilaiset anemiat ja niiden hoito sekä vaikea munuaisten vajaatoiminta vaikuttavat HbA1c tulokseen. |