Tyypin 1 diabeteksen toteaminen

Kohonneen verensokerin tyypilliset oireet ovat virtsanerityksen lisääntyminen, jano, väsymys ja laihtuminen.

Tyypin 1 diabeteksen epäily herää yleensä korkean verensokerin aiheuttamien oireiden perusteella: henkilön virtsaneritys lisääntyy, häntä janottaa ja väsyttää ja paino laskee. Verensokeri on usein reilusti koholla eli yli 10–20 mmol/l. Oireet kehittyvät ja pahenevat tyypillisesti päivien tai muutamien viikkojen aikana. Aikuisena sairastuneilla oireiden kehittyminen voi olla hitaampaa kuin lapsilla.

Tyypin 1 diab​etekseen viittaavat:

  • alle 40-vuotiaana sairastuminen
  • alun perin normaali paino tai vain lievä ylipaino
  • voimakas laihtuminen
  • ei selkeää metabolista oireyhtymää
  • (lähi)sukulaisella tyypin 1 diabetes
  • henkilöllä on jokin muu autoimmuunisairaus

Insuliinipuutos aikaansaa runsaan rasvan palamisen seurauksena happamien ketoaineiden muodostumista elimistössä. Ketoaineita mitataan verinäytteestä pikamittarilla tai laboratoriokokeella. Jos ketoaineita kertyy runsaasti, ne happamoittavat elimistöä ja vaarana on happomyrkytys.

Toteamisvaiheessa noin 80 prosentilla on todettavissa autoimmuunitulehdukseen liittyviä vasta-aineita.

Tyypin 1 diabetes yleensä puhkeaa, kun toimintakykyisiä ja insuliinia tuottavia beetasoluja on jäljellä noin 20 prosenttia. Tällöin solujen insuliinituotanto ei riitä pitämään verensokeria normaalina ja se lähtee koholle. Omaa insuliinieritystä voidaan tutkia verikokeesta C-peptidin määrityksellä.

Insuliinihoidon aloituksen jälkeen, verensokerin korjaannuttua, haiman beetasolujen insuliinierityskyky usein osittain toipuu tilapäisesti. Insuliinin tarve on tällöin vähäinen. Tätä nimitetään remissioksi.

Korkea verensokeri; virtsaneritys; väsymys; laihtuminen

Kyllä

Päivitetty  27.5.2021