Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri yleensä kohoaa hiljalleen vuosien kuluessa. Tavallista onkin, että verensokerin säätelyn heikentyminen johtaa ensin esidiabeteksen verensokeriarvoihin ja etenee diabetesarvoihin, jos altistaviin tekijöihin ei puututa.
Suurella osalla sairastuneista kohonnut verensokeri todetaan työterveyshuollossa tai iän perusteella tehtävässä terveystarkastuksessa tai verenpaineen tai metabolisen oireyhtymän seurannassa. Joskus diabetes todetaan jonkin toimenpiteen yhteydessä, esimerkiksi leikkausta edeltävissä tutkimuksissa.
Tyypin 2 diabetes voi kehittyä salakavalasti ja vaurioittaa elimistöä ennen toteamistaan, jos verensokeri on ollut koholla vuosikausia. Silmälääkäri saattaa todeta silmissä diabetesmuutoksia, huonosti paranevan jalkahaavan taustalla voi olla diabetes, sydänveritulppa tai aivoverenkierron häiriö voi olla ensimmäinen tilanne, jossa diabetes todetaan.
Kohonnut verensokeri aiheuttaa useimmille oireita vasta yli 10 mmol/l tasolla. Tällöin voi tulla klassisia diabetesoireita: virtsaneritys lisääntyy, elimistö kuivuu ja tulee jano, olo on väsynyt ja vetämätön ja paino saattaa laskea.
Tyypin 2 diabetekseen viittaavat:
- omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on tyypin 2 diabetes
- vyötärölihavuus
- metabolinen oireyhtymä
- yli 40-vuotiaana sairastuminen
- aikaisemmin raskausdiabetes
- lisäsairauksia todettavissa jo toteamisvaiheessa
Olisi tärkeää saada oireeton tai vähäoireinenverensokerin nousu ajoissa kiinni tehokkaan elintapahoidon aloittamiseksi. Siksi riskiryhmiin kuuluville suositellaan 1–3 vuoden välein verensokerin mittaamista ja mahdollisesti sokerirasituksen tekemistä. Kaikkien yli 40-vuotiaiden kannattaisi mittauttaa verensokerinsa vähintään viiden vuoden välein.