Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri yleensä kohoaa hiljalleen vuosien kuluessa. Tavallista onkin, että verensokerin säätelyn heikentyminen johtaa ensin esidiabeteksen verensokeriarvoihin ja etenee diabetesarvoihin, jos altistaviin tekijöihin ei puututa.
Suurella osalla sairastuneista kohonnut verensokeri todetaan työterveyshuollossa tai iän perusteella tehtävässä terveystarkastuksessa tai verenpaineen tai metabolisen oireyhtymän seurannassa. Joskus diabetes todetaan jonkin toimenpiteen yhteydessä, esimerkiksi leikkausta edeltävissä tutkimuksissa.
Tyypin 2 diabetes voi kehittyä salakavalasti ja vaurioittaa elimistöä ennen toteamistaan, jos verensokeri on ollut koholla vuosikausia. Esimerkiksi silmälääkäri saattaa todeta silmissä diabetesmuutoksia, huonosti paranevan jalkahaavan taustalla voi olla diabetes tai sydänveritulppa tai aivoverenkierron häiriö voi olla ensimmäinen tilanne, jossa diabetes todetaan.
Kohonnut verensokeri aiheuttaa useimmille oireita vasta yli 10 mmol/l tasolla. Tällöin voi tulla klassisia diabetesoireita: virtsaneritys lisääntyy, elimistö kuivuu ja tulee jano, olo on väsynyt ja vetämätön ja paino saattaa laskea.
Tyypin 2 diabetekseen viittaavat:
omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on tyypin 2 diabetes
vyötärölihavuus
metabolinen oireyhtymä
yli 40-vuotiaana sairastuminen
aikaisempi raskausdiabetes
lisäsairauksia todettavissa jo toteamisvaiheessa
Oireeton tai vähäoireinen verensokerin nousu on erittäin tärkeää saada ajoissa kiinni tehokkaan elintapahoidon aloittamiseksi ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Siksi riskiryhmiin kuuluville suositellaan 1–3 vuoden välein verensokerin mittaamista ja mahdollisesti sokerirasituksen tekemistä. Kaikkien yli 40-vuotiaiden kannattaisi mittauttaa verensokerinsa vähintään viiden vuoden välein.