Pumpusta ja glukoosisensoroinnista saatavia tietoja kannattaa itsekin tarkastella määrävälein. Pumppuhoidosta vastaava hoitoyksikkö käyttää tavallisesti laitekohtaisia purkujärjestelmiä tai pilvipalvelua. Vallitseva käytäntö on, että pumpun käyttäjä purkaa tiedot itse etukäteen kotona pilvipalvelimelle.
Pumpun tiedoista tarkastellaan
- kuinka usein kanyyli on vaihdettu
- insuliinin ja hiilihydraattien vuorokautinen kokonaismäärää ja niiden vaihtelu
- perusinsuliinin ja ateriainsuliinin osuudet
- korjausinsuliinin tarve
- annosoppaan ehdotusten osuvuus.
Ohjelma laskee verensokerin mittauksista tai glukoosisensoroinnista verensokerin keskiarvoa, verensokerin tavoitealueella vietettyä aikaa, verensokerin vaihteluun liittyviä tunnuslukuja ja arvioitua A1c arvoa. Glukoosisensorissa tästä käytetään lyhennettä GMI eli glucose management index.
Seurannassa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin asioihin
- Miten verensokeri muuttuu yön aikana eli onko yönaikainen basaali sopiva?
- Mitä verensokeri on yleensä ennen eri aterioita?
- Mitä verensokeri on yleensä 2–4 tuntia eri aterioiden jälkeen?
- Kuinka suuri osuus glukoosiarvoista on alle 3,9 tai alle 3,0 mmol/l
- Missä tilanteissa alle tavoitetason arvoja esiintyy tilapäisesti tai toistuvasti?
- Onko ollut vakavia, läheisen tai ensihoidon apua vaatineita hypoglykemioita?
- Kuinka suuri osuus glukoosiarvoista on yli 10 mmol/l tai yli 14 mmol/l?
- Missä tilanteissa yli tavoitetason arvoja esiintyy tilapäisesti tai toistuvasti?
- Onko ollut ketoosia tai happomyrkytystä?
- Miten insuliinin annostelu liikuntatilanteissa on onnistunut?
- Onko ollut rohkeutta kokeilla pumpun eri toimintoja vaihtuvissa tilanteissa?
- Miten pumppu on helpottanut päivittäistä elämää?