Verensokerin mittaustulosten luotettavuus

Mittaustulokseen voivat vaikuttaa mittaushetkellä monet häiriötekijät, joita vähentämällä ja poistamalla saadaan mahdollisimman luotettava tulos.

Verinäytteen otossa mittaustekniikka, mittausvälineiden säilyttäminen ja käsittely vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Mittarin laitekohtaisiin käyttöohjeisiin kannattaa tutustua tarkkaan ja harjoitella mittarin käyttöä myös hoitajan kanssa.

Jos mittarin ilmoittama tulos tuntuu epäluotettavalta tilanteeseen ja omaan vointiin verrattuna, verensokeri kannattaa mitata heti uudestaan ja hyvällä tekniikalla. Samalla kannattaa miettiä, mikä on mahdollisesti mennyt vikaan.

Mittarin antama verensokeritulos tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta. Sen yksikkö on mmol/l (millimoolia litrassa). Mittareiden mittausalue on mittarin mukaan 0,6–33,3 mmol/l välillä. Näytteenottoon testiliuskalle tarvittava verimäärä vaihtelee 0,3–0,6 mikrolitran välillä.

Mittareilta ja niiden testiliuskoilta vaaditaan tulosten luotettavuutta kansainvälisen standardin (ISO15197:2013) mukaan. Käytännössä pikamittareiden menetelmään liittyvä mittaustarkkuus on noin 10 %. Siten verensokerin arvolla 10 mmol/l oikea tulos on välillä 9.0–11.0, ja arvolla 5 mmol/l välillä 4.5–5.5. Tämä tarkkuus riittää hyvin diabeteksen hoidon onnistumisen seuraamiseen. Mittaustarkkuus on huomioitava erityisesti, jos tuloksen perusteella annostellaan insuliinia.

Isommat mittausvirheet voivat johtua mittaajasta ja mittauksen aikaisista virheistä eivätkä itse mittarista. Jos verensokeritulos ei tarkistusmittauksista huolimatta vastaa todellista tasoa tai tuntemuksia, mittarin toiminta on tarkistettava hoitopaikassa.

Verensokerimittareita koskevissa teknisissä ongelmissa voi olla yhteydessä myös mittarin valmistajan tai maahantuojan tuotetukeen. Yhteydenotossa ilmoitetaan mittarin sarjanumero ja testiliuskapurkin eränumero (LOT numero).

Verensokerin mittaustuloksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä:

  • iho on likainen pistoskohdassa
  • näytteenottokohdassa on desinfiointiainetta tai käsivoidetta
  • sormenpään puristaminen
  • liian pieni veripisara
  • kylmä iho tai heikentynyt ääreisverenkierto
  • testiliuskat ovat altistuneet lialle, kosteudelle, pölylle, kuumalle tai kylmälle
  • testiliuskat ovat säilytetty purkin kansi auki tai ne ovat vanhentuneet
  • verensokerimittari on liian kylmä
  • verensokerimittarin liuskaporttiin on päässyt likaa tai kosteutta
  • verensokerimittari on rikkoutunut tai sen paristo on heikko.

Jotkin veren koostumukseen vaikuttavat sairaudet tai happihoito vaikuttavat yksilöllisesti tuloksiin ja se on huomioitava verensokerimittarin valinnassa.

VerensokeriMITTARIN TARKKUUDEN tarkistaminen

Voit halutessasi testata mittarin tarkkuutta ottamalla sormenpäänäytteen laboratorionäytteenoton yhteydessä ja vertaamalla tulosta laboratoriossa samaan aikaan kokoverinäytteestä otettuun glukoosiarvoon. Myös hoitokäyntien yhteydessä on mahdollista testata mittarin tarkkuutta käyttämällä sopivaa kontrolliliuosta. Jokaiseen mittariin on oma kontrolliliuoksensa, jonka vuoksi testaus on aina hyvä tehdä yhdessä hoitajan kanssa.

Huomaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti verensokerimittarin tarkkuutta ei tarvitse erikseen tarkistaa sillä kaikki käyttöön hyväksytyt mittarit ovat läpäisseet tiukan seulan luotettavuudessa.

Päivitetty  17.5.2022

Kyllä