Diabeteksen hermovaurio on osalla henkilöistä kivulias. Hermovauriokivun syynä ovat kipuratajärjestelmässä tapahtuvat muutokset. Vaikka hermovaurioon ei sinänsä ole parantavaa hoitoa, kipua voidaan hoitaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä.
Myös kivuliaassa hermovauriossa on tärkeä pohtia, ettei taustalla ole muuta, hoidettavaa syytä.
Vaikka verensokerin hyvä hoito on hermovaurion yhteydessä tärkeää vaurion etenemisen ehkäisemiseksi, verensokerin hoito ei sellaisenaan tehoa hermokipuun. Keskeisintä on hermovauriokivun tehokas lääkehoito.
Hermovaurioon liittyviä kipuoireita hoidetaan ensisijaisesti trisyklisillä masennuslääkkeillä, uudemmilla masennuslääkkeillä (duloksetiini, venlafaksiini), epilepsialääkkeillä (gabapentiini, pregabaliini) tai niiden yhdistelmillä. Joskus tarvitaan keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä (tramadoli, oksidodoni). Lääkityksillä pyritään nostamaan kipukynnystä. Lääkkeiden vaikutus ei ala heti, vaan päivien tai jopa viikkojen kuluttua.
Hermovauriokipua voidaan joissain tapauksissa hoitaa myös transkutaanisella hermostimulaatiolla (TNS), jonka sopivuudesta keskustellaan oman lääkärin kanssa tapauskohtaisesti. TNS hoidosta hyötyy noin puolet kipupotilaista.
Vaikeassa kipuongelmassa voidaan tarvittaessa konsultoida kivun hoitoon erikoistuneita ammattilaisia. Tällöin voidaan tehdä lähete sairaalan kipupoliklinikalle.
B-vitamiinivalmisteita voidaan käyttää, jos on todettu vitamiinin puutos.