Aivoverenkierron häiriöstä käytetään yleisesi nimitystä AVH. Ohimenevästä aivoverenkierron häiriöstä käytetään nimitystä TIA (Transient Ischemic Attack). TIA-kohtaus saattaa olla ennusmerkki tulossa olevasta aivoinfarktista. Siksi myös TIA-kohtauksen ilmaantuessa hoitoon on hakeuduttava välittömästi.
Aivoverenkiertohäiriöiden tärkein syy on suurten aivovaltimoiden tai kaulavaltimoiden ahtautuminen ateroskleroosin vuoksi. Noin neljännes aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuu aivojen pienten suonten tukkeumista. Ahtaumakohtaan voi muodostua verenkierron estävä hyytymä. Myös sydämen eteisvärinään voi liittyä hyytymän kehittyminen sydämessä ja sen kulkeutuminen aivoihin.
Diabetes suurentaa aivoinfarktin riskiä 2–6-kertaiseksi. Aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen saaneista lähes 30 prosentilla todetaan kohonnut verensokeri. Tämä johtuu osin siitä, että ikäihmisillä diabetes on tavallinen ja toisaalta siitä, että diabetesta sairastavilla on muita useammin aivoverenkiertohäiriöille altistavia riskitekijöitä ja sairauksia.
Verenkiertoperäinen muistisairaus voi syntyä sekä suurten että pienten aivovaltimoiden sairauksien seurauksena. Diabetes lisää verenkiertoperäisen muistisairauden riskiä.
Tärkein hoidettavissa oleva aivoverenkiertohäiriön riskitekijä on kohonnut verenpaine. Myös pitkäaikaisesti korkea verensokeri ja veren LDL-kolesteroli, tupakointi, lihavuus ja uniapnea lisäävät riskiä. Verensokerin ja verenpaineen hyvä hoito ja kolesterolilääkitys vähentävät tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöitä.
Diabeteksen hyvää hoitoa tukevilla elintavoilla voidaan vähentää myös aivovaltimotauti- ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Niinpä tupakoimattomuus, painon hallinta, kohtuullisuus alkoholin käytössä, sydänterveellinen ja verensokerin hallintaa edistävä ruokavalio ja päivittäinen liikunta ovat osa kokonaisvaltaista aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.