Insuliinien pistospaikkojen mahdollisia ongelmia

Pistospaikkoja tulee käyttää laajalti, jotta ihonalainen rasvakudos pysyy hyvässä kunnossa.

Ihon lävistäminen aiheuttaa aina jonkinlaisen reaktion kudoksessa. Myös samalla neulalla toistuvasti pistäminen voi lisätä kudosreaktioita. Insuliini itsessään voi myös vaikuttaa rasvakudosta lisäävästi. On varsin tavallista, että insuliinia annostellaan liian pienelle alueelle. Edelliseen pistokseen verrattuna seuraava pistos olisi hyvä laittaa vähintään parin sormenleveyden päähän edellisestä.

Pistospaikat ja insuliinipumpun kanyylipaikat tarkistetaan säännöllisesti vastaanotolla. Tunnustelemalla pistospaikkoja löydetään kovettumat, joita ei silmin havaita. Pistospaikkojen kuntoa kannattaa seurata myös itse ja huolehtia ettei kovettumia tai turvotusta pääse syntymään. Tärkeintä on pistospaikojen laaja-alainen käyttö ja vaihtelu ja neulan vaihtaminen joka pistolle.

Pistospaikan kovettuminen tai turvotus

Jos insuliinia pistetään toistuvasti samaan kohtaan, reaktiona voi olla rasvakudoksen kovettuminen ja paksuuntuminen tai turvotus. Seurauksena on insuliinin huono tai epätasainen imeytyminen pistokohdasta. Vastaavasti verensokeri vaihtelee ”selittämättömästi”. Turvotusta ja paksuuntumista nimitetään lipohypertrofiaksi. Usein käytetään nimitystä ”lipot”.

Pistospaikan kudoskato

Pistospaikan kudoskato ilmenee iholla kuoppana, josta puuttuu lähes täysin ihonalainen rasvakudos. Sen taustalla on immunologinen mekanismi. Ihon reagoi joko insuliinivalmisteelle tai sen lisäaineille.

Allergia tai yliherkkyys

Eri insuliinivalmisteet voivat aiheuttaa paikallisen yliherkkyysreaktion, johon liittyen pistoskohtaan voi tulla punoittava, turvonnut ja kuumottava alue, joka voi myös aristaa. Tällaiselle pistosalueelle ei pidä laittaa insuliinia. Insuliinin imeytyminen alueelta heikkenee. Pistospaikan vaihtamisen lisäksi voi olla tarpeen vaihtaa insuliinivalmistetta.

Mustelmat

Mustelma​ pistoskohdassa voi johtua siitä, että pistos on mennyt ihon pintaverisuonen läpi. Pinnallisia verisuonia voi joissain kohdissa olla enemmän ja niitä kohtia kannattaakin välttää. Mustelma insuliinin pistokohdassa ei tarkoita, että insuliini olisi mennyt verisuoneen. Pistospaikan ja välineiden valinnalla voi olla myös vaikutusta mustelmaherkkyyteen.

Lihaspistos

Insuliini annostellaan ihonalaiseen rasvakudokseen. Nykyisin suositelluilla 4–6 mm pituisilla neuloilla ja oikealla pistostekniikalla ei yleensä ole vaaraa lihaspistoksesta. Aikaisemmin käytettiin yleisesti 8–12 mm pituisia neuloja, joilla se oli mahdollinen. Pitkävaikutteinen insuliini imeytyy lihaksesta paljon nopeammin kuin ihonalaisesta rasvakudoksesta.

Edellinen sivu Seuraava sivu
Diabetes; insuliinihoito; pistoshoito

Päivitetty  30.4.2021