Tyypin 1 diabetes ja painonhallinta

Painonhallinta on tärkeä osa myös tyypin 1 diabetesta sairastavan hoitoa. 

Ylipaino on yleistynyt tyypin 1 diabetesta sairastavilla samoista syistä kuin muillakin. Painon nousu aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja insuliinin tarve lisääntyy. Ylipainon kertyminen hankaloittaa verensokerin hallintaa. Seurauksena voi olla myös metabolinen oireyhtymä, jolloin mukaan tulee rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja verenpaineen nousua.

Insuliinihoitoa käyttävän henkilön painonousu voi johtua myös liian suurista insuliiniannoksista. Ylisuuri perusinsuliinin määrä lisää ruokahalua ja voi johtaa verensokerin liialliseen laskuun aterioiden välillä, liikunnassa ja yöllä. Hypoglykemian pelko on myös tavallinen syy yli tarpeen syömiselle. Ylipainoisen kannattaa ennakoida ja ehkäistä liian matalan verensokerin tilanteita vähentämällä insuliiniannoksiaan.

Insuliiniannosten sovittaminen

Insuliinihoitoisen henkilön laihdutuksessa on samanaikaisesti vähennettävä sekä insuliinin että syötyjen hiilihydraattien määrää. Painon laskiessa ja myös liikunnan lisääntyessä insuliiniherkkyys paranee. Tällöin perusinsuliinin ja mahdollisesti myös ateriainsuliinin suhteellinen tarve vähenee. Glukoosisensorointi auttaa sovittamaan insuliiniannoksia erilaisiin ruokamääriin ja liikuntaan.

Sokerinpoistaja lisälääkkeenä

Sokerinpoistajalääkkeistä eli SGLT-2-valmisteista dapagliflotsiini on saanut virallisen käyttöaiheen ylipainoisella tyypin 1 diabetesta sairastavalla insuliinin lisähoitona, jos verensokerin hoitotavoitteisiin ei ole päästy optimaalisella insuliinihoidolla. Sokerinpoistajan lisääminen hoitoon laskee painoa yleensä 2–4 kg ja sokeritasapaino paranee. Kääntöpuolena on happomyrkytyksen riskin lisääntyminen, joten hoidon yksilöllinen harkinta ja siihen liittyvä insuliinihoidon optimointi tulee tehdä tyypin 1 diabeteksen hoitoon perehtyneessä hoitoyksikössä.

tyypin 1 diabetes; painonhallinta

Päivitetty  27.5.2021