Äkillinen sairastuminen, etenkin jos siihen liittyy kuumetta, oksentelua ja ripulia ovat diabetesta sairastavalle aina vakavasti otettava asia.
Tulehdussairaudet lisäävät stressihormonien eritystä ja insuliinin tarvetta. Terveellä ihmisellä insuliinin eritys lisääntyy ja verensokeri säilyy normaalina. Diabetesta sairastavalla verensokeri nousee ja insuliinin tai hiilihydraattien puutteessa myös ketoaineita eli happoja voi ilmaantua.
Alla on yleisohjeita sairauspäiville. Ota herkästi yhteyttä omaan hoitopaikkaasi, jos et tiedä miten menetellä.
Kuumeessa, oksentelussa ja ripulissa runsas nesteiden juominen on tärkeää. Korkea verensokeri lisää virtsaneritystä, kuume lisää hikoilua ja elimistö kuivuu. Aikuisen henkilön pitäisi sairauspäivinä juoda vähintään 2–3 litraa nesteitä kuivumisen estämiseksi, esimerkiksi kivennäisvettä, laimennettua tuoremehua, mehukeittoja ja liemiä.
Myös hiilihydraattien saannista on huolehdittava, vaikka ruoka ei maistuisikaan tai olisi oksentelua. Sairauspäivänä hiilihydraatteja olisi hyvä saada jossakin muodossa vähintään 150 grammaa. Nestemäinen ruoka, kuten marja- ja mehukeitot, viili, jogurtti, jäätelö, virvoitusjuomat tai mehut, maistuvat usein paremmin.
Verensokeria seurataan itse tavallista useammin. Insuliinipuutosdiabeteksessa hyödynnetään glukoosisensorointia ja / tai mitataan verensokeria 2–4 tunnin välein. Muussa diabeteksessa verensokeria mitataan tarpeen mukaan, esimerkiksi 4 tunnin välein valveilla ollessa. Mittausten avulla arvioidaan lisälääkityksen tarve.
Sairauspäivinä verensokerin omamittauksissa tavoitellaan tasoa 8–10 mmol/l. Jos verensokeri on yli 10 mmol/l, insuliinihoidossa otetaan lisäinsuliinia yksilöllisen ohjeen mukaan.
Insuliininpuutos diabeteksessa on syytä tarkistaa myös veren ketoaineita, jos verensokeri on toistuvasti yli 14 mmol/l. Jos käytössä on insuliinihoidon lisäksi sokeria poistava lääkitys (SGLT2-estäjät), ketoaineet kannattaa mitata jos verensokeri on toistuvasti sairauspäivinä yli 10 mmol/l.
Tablettilääkkeistä metformiini ja SGLT2-estäjät tauotetaan vaikeamman kuumetaudin, ripuli- ja oksennustaudin tai yleiskuntoa heikentävän sairauden aikana.
Jokaisella insuliinia käyttävällä henkilöllä tulisi olla yksilölliset ohjeet lisäinsuliinin annostelusta sairaspäivien aikana. Kuume- ja tulehdustautien aikana insuliinintarve voi jopa kaksinkertaistua.
Oksennus- ja ripulitaudissa hiilihydraattien imeytyminen voi vähentyä. Ateriainsuliinia pistetään verensokerin ja hiilihydraattien mukaan esimerkiksi 4 tunnin välein. Perusinsuliini pitää aina pistää, vaikka syömisen määrä vähenisi. Annosta voidaan tarvittaessa vähentää 20–30 %, jos verensokeri pyrkii laskemaan. Kannattaa huomioida, että joidenkin perusinsuliinien (kuten glargiini 300 yks/ml ja degludekinsuliinin) annoksen vähentämisen vaikutus näkyy viiveellä, vasta päivien kuluttua.
Jos olet epävarma siitä, miten sinun tulisi muuttaa insuliiniannoksiasi sairauspäivinä, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi.
Jos yleisvointisi heikkenee tai mikään ruoka tai juoma ei pysy sisällä.
Jos verensokerisi ei korjaannu lisäinsuliinin annostelusta huolimatta.
Jos sinulla on insuliinihoitoinen diabetes ja ketoaineita on yli 3 mmol/l tai yli 1,5 mmol/l ja yleisvointisi on heikko.
Päivitetty 4.11.2023
