Keliakia on autoimmuunitauti, jonka aiheuttaa vehnässä, rukiissa ja ohrassa esiintyvä gluteeni niminen valkuaisaine. Perinnöllisesti alttiilla henkilöillä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja. Sen seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu, jolloin ravintoaineiden imeytyminen heikkenee. Noin 10–20 prosentilla keliakiaa sairastavista on lisäksi ihottuma, ihokeliakia (Dermatitis herpetiformis).
Tyypin 1 diabetesta sairastavista lapsista noin 10 prosentilla todetaan keliakia, aikuisina sairastuneista noin 2–5 prosentilla. Suomalaisessa FinnDiane tutkimuksessa keliakian esiintyvyys aikuisilla tyypin 1 diabetesta sairastavilla oli 4,4 prosenttia, kun se verrokkihenkilöillä oli 1 prosenttia.
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla keliakian yleisyys eri eroa muusta väestöstä.
Verikoe keliakian seulomiseksi tutkitaan yleensä, kun tyypin 1 diabetes todetaan, ja sen jälkeen lapsilla esimerkiksi vuosittain, aikuisilla harvemmin, noin viiden vuoden välein.
Keliakian ruokavalio asettaa haasteita erityisesti hiilihydraattien arviointiin gluteiinittomista tuotteista. Keliakian toteamisen jälkeen ja tarpeen mukaan myöhemminkin ravitsemusterapeutti ohjaa henkilökohtaisesti ruokavaliontoteuttamisessa.
Keliakiaa sairautena, sen diagnosointia, ruokavaliohoitoa ja seurantaa käsitellään tarkemmin: