Olet edennyt jo pitkälle liikunnan aloittamisen itsehoito-ohjelmassa. Takanasi on tärkeää liikuntamotivaatiota vahvistavaa pohdintaa. Olet etsinyt ja kokeillut erilaisia keinoja istumisen vähentämiseksi ja arkisen liikkeen lisäämiseksi arjessasi. Nyt on aika siirtyä terveyskunnon osa-alueiden pariin. Ensimmäisenä aiheena on kestävyyskunto.

Seuraavassa istunnossa tutustut:

• Kestävyyskunnon harjoittamiseen

• Kestävyysliikuntalajeihin

• Kestävyyskunnon kohottamisen mahdollisuuksiin, jos sinulla on kipuja

• Teknologian hyödyntämiseen kestävyysliikunnassa.

Mitä kestävyyskunnolla tarkoitetaan?

Kestävyyskunnolla tarkoitetaan verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Sydämen, verenkierron ja keuhkojen tehtävänä on huolehtia siitä, että työssä olevat lihakset ja sisäelimet saavat riittävästi happea. Aerobinen liikunta (eli kestävyysliikunta) vaikuttaa sydämen pumppaustehoon sekä hapenkuljetuselimistön eli keuhkojen ja verisuonten kuntoon ja toimintakykyyn. Hyvät perusliikuntalajit kehittävät kestävyyskuntoa, esimerkiksi kävely, sauvakävely, hölkkä, juoksu, uinti, pyöräily, rullaluistelu ja hiihto.

Kestävyysliikunnalla on useita terveysvaikutuksia; se laskee kohonnutta verenpainetta, vaikuttaa suotuisasti veren rasva- arvoihin ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa. Hyvä kestävyyskunto vähentää riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuten valtimotautiin (sydän, aivot, alaraajat), tyypin 2 diabetekseen, ja metaboliseen oireyhtymään (vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja epäedulliset rasva- ja sokeriarvot). Hyvä kestävyyskunto suojaa valtimosairauksilta useiden mekanismien kautta: leposyke on pienempi, sydämen iskutilavuus suurempi ja valtimot ovat elastisia. Liikunta ehkäisee valtimoiden kalkkiutumista ja siten muun muassa sydäninfarkteja ja aivohalvausta. Hyvä kestävyyskunto näkyy erityisesti jaksamisena arjessa. Tällöin esimerkiksi töiden jälkeen riittää voimia myös mielekkääseen vapaa-aikaan.