Satunnaiset, yksittäiset alkoholiannokset eivät juurikaan vaikuta verenpaineeseen. Säännöllinen alkoholin käyttö altistaa verenpaineen kohoamiselle. Vaikutukset perustuvat muun muassa sympaattisen hermoston aktivoitumiseen ja alkoholin tuomien kaloreiden myötä lihomiseen.
Kohonneen verenpaineen esiintyvyys on runsaasti alkoholia käyttävillä keskimäärin 1.6-4 kertaa suurempi.
Alkoholin käyttöön liittyvien terveyshaittojen ilmaantumisen riskiä on vaikea arvioida täsmällisesti yksilöllisten erojen vuoksi. Terveysriskit liittyvät juoman sisältämään absoluuttiseen alkoholiin. Joidenkin tutkimusten mukaan noin kaksi annosta alkoholia päivittäin nautittuna näyttäisi kohottavan verenpainetta.
Yksi annos eli 12 grammaa absoluuttista sataprosenttista alkoholia on käytännössä:
yksi tölkki (33 cl) keskiolutta tai siideriä
yksi ravintola-annos (12 cl) viiniä
yksi ravintola-annos (4 cl) väkevää alkoholia.
Alkoholin kohtuullisen käytön ylärajat aikuisilla
Miehillä enintään 14 annosta viikossa
Naisilla enintään 9 annosta viikossa
Ei kuitenkaan päivittäin eikä kerralla 4-5 annosta enempää.
On huomioitava, että edellä mainitut viikkoannokset voivat joillakin kohottaa maksa-arvoja ja olla siten jo kohtalainen riski.
Yli 65 -vuotiaiden riskikäytön rajat ovat huomattavasti matalammat. Heille ei suositella yli kahta annosta kerralla eikä yli seitsemää annosta viikossa. Vanhenemisen myötä veden määrä elimistössä vähenee, jolloin elimistö kestää alkoholia huonommin. Lisäksi perussairaudet ja lääkitys voivat heikentää alkoholin sietokykyä. Heikentynyt koordinaatio lisää humaltumisen myötä myös kaatumisriskiä.
Alkoholi on kaloripommi
Alkoholin sisältämä energia voi olla monelle yllätys. Absoluuttinen alkoholi sisältää lähes yhtä paljon kaloreita kuin rasva.
Yksi gramma rasvaa sisältää 9 kilokaloria, yksi gramma absoluuttista alkoholia sisältää 7 kilokaloria.
Alkoholijuomiin lisätty sokeri kohottaa entisestään siitä saadun energian määrää. Alkoholi vaikeuttaa painonhallintaa ja altistaa lihomiselle.