Mitä kehossa tapahtuu, kun mieli ahdistuu tai stressaantuu?
Ahdistus ja haitallinen stressi laukaisee aivoissa ja kehossa erilaisia reaktioita, joiden seurauksena verenkiertoon välittyy stressihormonia eli kortisolia. Kortisoli aktivoi sympaattista hermostoa, joka saa aikaan muun muassa sydämen sykkeen nousua ja muita kehollisia oireita. Keho (ja mieli) on ikään kuin valmiina taistelemaan ja pakenemaan.
Tällä kyselyllä voit arvioida ahdistuneisuusoireitasi:
Liikunta osana ahdistuksen ja stressin hoitoa
Liikunta nostaa kehon veren kortisolitasoa liikuntasuorituksen aikana, sillä fyysinen aktiivisuus rasittaa kehoa. Vaikka kortisolitaso nousee liikunnan aikana, laskee se liikkumishetken päätyttyä alemmalle tasolle, jopa liikkumishetkeä edeltävää tasoa alemmas. Tämä voi jo heti tuoda lievitystä ahdistuksen ja haitallisen stressin aiheuttamiin fyysisiin oireisiin.
Säännöllisen liikunnan harrastamisen seurauksena kortisolitaso nousee vähemmän seuraavien liikuntakertojen aikana ja laskee yhä enemmän niiden jälkeen. Säännöllisen liikkumisen seurauksena kortisolitaso nousee vähemmän myös muiden ahdistusta aiheuttavien asioiden yhteydessä. Liikunta voi tämän vuoksi olla hyvä täydentävä hoito ahdistushäiriöissä sekä haitallisessa stressissä.
Liikunnan on todettu vähentävän paniikkikohtauksia. Liikunnan kautta elimistö hiljalleen tottuu siihen, että sydämen sykkeen kiihtyminen ei tarkoita uhkaavaa vaaraa, vaan luonnollista reaktiota kehon rasitukseen. On kuitenkin tärkeää aloittaa rasituksen lisääminen asteittain, sillä on luonnollista, että sykkeen kiihtyminen aiheuttaa paniikkikohtausten pelkoa.
Rentoutuminen on tärkeä taito ahdistus- ja pelkotiloissa. Liikuntalajeista muun muassa jooga on erinomainen keino opetella rentoutumaan ja katkaisemaan ahdistavia ajatusketjuja. Joogan ja muiden rauhallisten liikuntalajien avulla voi oppia tunnistamaan myös ahdistuneisuutta tuottavia ärsykkeitä.
Lue lisää