Lapsen kuollessa kohtuun perhe joutuu läpikäymään lapsen kuolemaan liittyvän traumaattisen kriisin. Tieto kuolemasta tulee useimmiten täysin yllätyksenä, eikä siihen ole voinut varautua millään tavalla etukäteen. Henkilökunta on tukena heti suruprosessin alkuvaiheessa. Jo sairaalahoidon aikana synnyttäjälle sekä puolisolle/lähiomaiselle järjestetään mahdollisuus tavata sairaalateologi, sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykiatri.
Sairaalateologi on evankelis-luterilaisen kirkon työntekijä, joka työskentelee sairaalassa. Sairaalateologin työhön kuuluu potilaiden ja omaisten henkinen ja hengellinen tukeminen. Teologi auttaa myös hautajaisiin liittyvissä järjestelyissä. Hautausluvan saamiseksi tarvittavan kuolintodistuksen kirjoittaa sairaalan lääkäri.
Sairaalan sosiaalityöntekijältä ja Kelasta saa tarkempia tietoja etuuksista ja taloudellisista asioista kohtukuolematilanteessa. (kts kohta Kela etuudet linkki)
Suruvaiheen kesto on yksilöllinen, mutta kestää aina muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Käsittelyvaiheessa synnyttäjä yhdessä puolison ja lähiomaisten kanssa käyvät menetystä läpi, pikku hiljaa se ymmärretään ja se muuttuu osaksi perheen kokemuksia. Suruprosessi voi kestää vuosiakin. Ulkopuolisten on joskus vaikea nähdä sitä surua ja tuskaa, missä perhe elää ja mitä kokee. Kohtukuoleman kokeneilla voi olla suuri tarve puhua vauvasta. Vanhemmat toivovat, että heidän surunsa ja vanhemmuuteensa tunnustetaan. Asiasta puhuminen auttaa monia kääntämään raskaan surun rakkaaksi muistoksi lapsesta, jonka elämä oli lyhyt mutta arvokas. Suomessa toimii KÄPY-Lapsikuolemaperheet ry, josta perhe saa vertaistukea saman vaikean elämäntilanteen jo kokeneilta.
Lue lisää:
KÄPY ry:n yhteystiedot
Vertaistuki (KÄPY-Lapsikuolemaperheet ry)
Synnytyssairaalan sosiaalityöntekijä on vanhempien käytettävissä kohtukuolemaan liittyvää neuvontaa, ohjausta ja tukikeskustelua varten. Kohtuun kuolleen lapsen (syntymä yli 22+0 raskausviikkoa) äiti on oikeutettu Kelan 105 päivän äitiysrahaan. Isyysrahaa maksetaan enintään 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen. Kohtukuoleman yhteydessä oikeutta vanhempainrahaan (äitiysrahan jälkeinen aika) tai lapsilisään ei ole. Äitiysavustuksen perhe on usein jo hakenut tai saanut jo ennen kuin lapsen kuolema todetaan; äitiysavustusta ei tällöin tarvitse palauttaa.
Kohtukuolematapauksiin liittyvästä Kelan sosiaaliturvasta saa kattavan tiedon Kelan omilta nettisivuilta.
Lue lisää:
Lapsiperheet - Erityistilanteet (Kela)
Hautauskustannukset tulevat pääsääntöisesti perheen maksettaviksi. Varsinaista hautausavustusta ei ole, mutta sosiaalitoimesta voi hakea ja saada tietyin edellytyksin toimeentulotukea hautauskustannuksiin. Nämä edellytykset liittyvät hakijan ja perheen taloudelliseen kokonaistilanteeseen ja/tai tilannekohtaiseen tarveharkintaan, kuten toimeentulotuen myöntäminen muutenkin. Kunnan sosiaalitoimella voi olla yhteistyösopimus tiettyjen palveluntarjoajien (hautaustoimistojen) kanssa, joiden asiakkaaksi toimeentulotukea hakeva perhe voidaan ohjata. Sosiaalityöntekijän harkintaa vaativaa ehkäisevää toimeentulotukea haettaessa kannattaa varata aika henkilökohtaiseen tapaamiseen sosiaalityöntekijän kanssa sen sijaan, että asioisi pelkästään kirjallisella hakemuksella. Joissakin tapauksissa avustusta hautausjärjestelyihin tai -kustannuksiin voi tiedustella myös esim. seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta.
Mikäli henkinen toipuminen ja oman ansiotyön edellyttämä työ- ja toimintakyky eivät etene odotetulla tavalla äitiys- tai isyyspäivärahakauden aikana, vanhempien tulee kääntyä työterveyshuollon puoleen. Tätä kautta voi olla mahdollista tarvittaessa jatkaa toipumisaikaa lääkärin A-todistuksella ja hakemalla Kelan sairauspäivärahaa ja/tai joissakin tilanteissa osasairauspäivärahaa. Työterveyshuolto voi auttaa työntekijää myös mahdollisesti tarvittavan psykologisen tuen tai esim. määräajaksi kevennetyn työn järjestelyissä yhteistyössä työnantajan kanssa.
Tarvittaessa henkilökohtaista puhelinneuvontaa saa myös Kelan teemakohtaisista palvelunumeroista. Kelan asiakas voi varata myös henkilökohtaisen tapaamisajan Kelan virkailijan vastaanotolle.
Lue lisää:
Äitiysraha (Kela)
Isyysraha (Kela)
Ensitiedolla tarkoitetaan sitä tietoa, kun vanhemmille ja lähiomaisille kerrotaan sikiön tai lapsen kuolemasta, sairaudesta tai vammasta ensimmäistä kertaa. Tavalla millä tieto vauvan kuolemasta, lapsen vammaisuudesta tai sairaudesta kerrotaan, on perheelle suuri merkitys. Oikein valitut sanat voivat kantaa vanhempia yli vaikeimman vaiheen. Ne vaikuttavat kiintymyssuhteen syntymiseen lapsen ja vanhemman välillä, mutta myös vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhön tulevaisuudessa.
Ensitukiryhmä eli ETRI
Suomessa on hajanaisesti tietyissä yliopisto- ja keskussairaaloissa koulutettu terveydenhuollon ammattilaisia ensitiedon ja -tuen antamiseen. Henkilökunta on saanut ETRI:n myötä uudenlaisen työvälineen kohdata sairaiden, vammaisten tai kuolleiden lasten perheitä.
Istuntoa tarjotaan, kun perheeseen on syntymässä tai syntyy vaikeasti sairas, kehitysvammainen tai kuollut lapsi viimeistään kahden kuukauden sisällä tapahtuneesta. Perhe saa itse määritellä keitä istuntoon osallistuu omasta lähipiiristä sekä missä sairaalassa istunto pidetään. Tämä tukimuoto on perheiden keskuudessa pääsääntöisesti koettu erittäin arvokkaaksi ja voimaannuttavaksi. ETRI koostuu koulutetusta hoitohenkilökunnasta.
ETRIssä lähestytään lapsen erityisyyttä neljästä eri näkökulmasta: tieto, tunne, tuki ja tulevaisuus. Se on valmiudessa kohtaamaan ja tukemaan perhettä yllättävässä kriisissä (lapsen syntyminen esim. vammaisena, kuolleena tai sairaana). Istunnon tavoitteena on lievittää perheen vammaisen tai kuolleen lapsen syntymästä aiheutuvia mahdollisia jälkivaikutuksia, tukea vanhempia asian käsittelyprosessissa, mahdollistaa vaikeista asioista puhuminen ja samalla rakentaa tukiverkostoa perheelle istunnossa mukana olevista henkilöistä. ETRIssä tarjotaan mahdollisuus keskusteluun ja tieto saadaan yhdellä kertaa koko lähiverkostolle. Apu ja tuki voivat olla esimerkiksi tietoa, ehdotuksia tai konkreettista apua perheelle.
Jos perhe toivoo istuntoa, voi kuka tahansa toimittaa pyynnön ETRI-työntekijälle, joka hoitaa käytännön järjestelyt. Ryhmäläisten tiedot löytyvät osastojen ETRI-kansiosta. ETRI-ryhmäläisiä tulee istuntoon kahdesta kolmeen, riippuen ryhmän koosta ja yksi vertaisvanhempi. Istunto noudattaa debriefing istunnon kulkua. Aloitus, fakta, ajatus, tunne, normalisointi ja päätösvaihe. Lääkäri on paikalla vastaamassa lääketieteellisiin kysymyksiin (fakta osuus, n 15 minuuttia). Istuntoon varataan aikaa n 2 h.