Munuaisten toiminnan häiriöt ovat diabetesta sairastavilla varsin yleisiä. Taustalla voi olla useita eri syitä – osa liittyy diabetekseen, osa ei. Diabeteksen munuaisvaurion taustalla on perinnöllinen alttius sekä yleensä pitkäaikaisesti koholla ollut verensokeri ja verenpaine tai valtimoahtaumatauti.
Osa lisääntyneestä munuaissairastavuudesta selittyy myös iällä, sillä diabetesta sairastavista noin 45 prosenttia on 70-vuotiaita tai vanhempia. Munuaissairaudet ovat ikäihmisillä yleisiä.
| Kohonnut verenpaine | Pitkäaikaisesti koholla oleva verenpaine voi aiheuttaa munuaisvaurion myös henkilöillä, joilla ei ole diabetesta. Toisaalta kohonnut verenpaine myös nopeuttaa niin diabeteksen kuin muiden syiden vuoksi syntyneiden munuaissairauksien etenemistä. |
| Munuaisiin verta tuovien valtimoiden ahtaumat | Diabetesta sairastavilla esiintyy muita enemmän munuaisiin verta tuovien valtimoiden ahtaumatautia. Munuaisvaltimoiden ahtautuminen kohottaa verenpainetta ja edelleen heikentää munuaisten toimintaa. Oleellista on ehkäistä ja hoitaa valtimoahtaumatautia elintapahoidolla ja pitämällä verensokeri, verenpaine ja veren rasva-arvot mahdollisimman lähellä normaalia sekä lopettamalla mahdollinen tupakointi. |
| Virtsateiden tulehdukset | Diabetesta sairastavilla esiintyy muuta väestöä enemmän virtsatietulehduksia. Virtsarakon tulehdus hoidetaan lyhyellä mikrobilääkekuurilla tavanomaisesti. Toistuvissa tulehduksissa voidaan käyttää ehkäisevää mikrobihoitoa itsehoidon ohella. Virtsarakon tulehdus etenee muita herkemmin munuaisiin, jos sokeriitasapaino on korkea. Munuaistulehdus vaatii huolellista hoitoa yleensä suoneen annettavalla antibiootilla. Oireetonta bakteerien esiintymistä virtsassa ei seulota erikseen virtsakokeella. Joskus kuitenkin piilevä tulehdus voi olla syynä verensokerin ”selittämättömälle” nousulle. Tällöin voidaan tutkia virtsan liuskatesti ja tehdä näytteestä tarvittaessa bakteerimääritys. |