Diabeteksen verkkokalvosairaus kehittyy tavallisesti vähitellen ja voi olla täysin oireeton. Siksi jokaisen diabetesta sairastavan silmänpohjat tulisi tutkia säännöllisesti verkkokalvomuutosten toteamiseksi ja hoitoa vaativien muutosten havaitsemiseksi.
Oheisessa kuvassa on mustavalkokuva terveestä silmänpohjasta. Keskellä näkyy tarkan näön alue eli makula tummana alueena. Oikealla näköhermon päästä eli papillasta verkkokalvolle tulevat valtimot näkyvät vaaleampina ja laskimot tummempina ja paksumpina.
Hoitamattomana diabeteksen verkkokalvosairaus voi aiheuttaa pysyvän näön heikkenemisen. Diabeteksen aiheuttamaa verkkokalvosairautta nimitetään
diabeettiseksi retinopatiaksi.
Diabeteksen verkkokalvosairaus eli retinopatia luokitellaan muutosten vaikeusasteen ja sijainnin mukaan lievään, kohtalaiseen tai vaikeaan taustaretinopatiaan ja vaikeaan eli proliferatiiviseenretinopatiaan. Silmänpohjan tarkan näkemisen alueen muutoksista käytetään nimitystä makulopatia, joka voi liittyä kaikkiin verkkokalvosairauden vaikeusasteisiin.
Tutustu Käypä hoidon diabeettisen retinopatian suosituksen potilasversioon:
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla jonkinasteisia verkkokalvomuutoksia on parinkymmenen vuoden sairastamisajan jälkeen todettavissa lähes kaikilla. Vaikea-asteisempi verkkokalvosairaus todetaan noin 30–40 prosentilla.
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla verkkokalvomuutoksia voi olla jo diabeteksen toteamisvaiheessa, jos sairauden toteaminen on viivästynyt. Vaikea-asteinen verkkokalvosairaus kehittyy harvemmin kuin tyypin 1 diabeteksessa. Keskeisen verkkokalvon muutokset eli makulopatia ovat yleisempiä tyypin 2 diabetesta kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla.