Glukoosisensoroinnin antaman välittömän lukeman ja trendinuolen lisäksi tietokoneen tai älypuhelimen näytölle saadaan glukoosiarvoista ja niiden vuorokausivaihteluista monipuolista ja havainnollista tietoa:
- miten verensokerin käyttäytyy yön aikana
- miten verensokeri vaihtelee eri tilanteissa
- miten vaihteleva ruokailu vaikuttaa
- miten vaihteleva liikunta vaikuttaa
- miten insuliinin annostelu vaikuttaa.
Mittaustuloksia, niiden jakaumaa, keskiarvoa ja aterioiden vaikutusta sekä tilastoja ja graafeja kannattaa itse tarkastella säännöllisesti, esimerkiksi 2 tai 4 viikon jaksoissa.
Sokeritasapainosta ja sen muutoksesta saa hyvän kuvan seuraamalla halutulta jaksolta, kuinka suuri osuus glukoosiarvoista on yleisellä tavoitetasolla eli 3,9-10,0 mmol/l, kuinka suuri osuus sen yläpuolella ja kuinka suuri osuus sen alapuolella. Ajasta tavoitealueella käytetään nimitystä TiR eli time in range. Yleinen tavoite on, että yli 70 % eli sensorilukemista olisi tavoitelukemissa.
Glukoosisensori laskee myös halutulta ajalta glukoosin keskiarvosta sokerihemoglobiini HbA1c arvoa vastaavan glukoosi-indeksin (GMI Glucose Management Inex). Se ei kuitenkaan ole tarkasti sama lukema, koska HbA1c arvo saadaan veren punasolujen sokeroitumisesta.
Kaikista sensorilaitteista on mahdollista jakaa glukoosiarvoja myös toiselle henkilölle, esimerkiksi lasten vanhemmille, puolisolle tai omaishoitajalle, älypuhelinsovelluksen välityksellä.
Glukoosisensoroinnin tulokset voidaan siirtää automaattisesti tai lähettää pilvipalveluun ja edelleen omaan hoitoyksikköön. On tärkeää kirjata lukulaitteeseen tai älypuhelimeen ainakin muutaman päivän jaksoina insuliiniannokset, hiilihydraatit ja liikunta sekä mahdolliset päivärytmin muutokset.
Glukoosisensorointi on hyvä työkalu oppia ratkaisuja eri tilanteisiin diabeteksen jokapäiväisessä hoidossa. Työkalun optimaalista käyttöä kannattaa opetella, jotta siitä saa kaiken hyödyn irti. Tukea ongelmanratkaisuun ja tulosten tulkintaan saa omalta hoitajalta ja lääkäriltä.