Perusinsuliinin sopivaa annostelua arvioidaan ensisijaisesti yön aikana tapahtuvan glukoosiarvon muutoksen perusteella. Tarkastelussa kannattaa erottaa tilapäinen vaihtelu, jaksottainen vaihtelu ja jatkuvampi, toistuva glukoosiarvon liian suuri muutos yön yli. Yli ± 2–3 mmol/l muutos yön aikana katsotaan merkittäväksi.
Glukoosisensorin käyrästä arvioidaan verensokerin muutos puolelta öin heräämiseen.
- Jos glukoosikäyrä on yöllä tasainen, perusinsuliinin annos on todennäköisesti oikealla tasolla.
- Jos glukoosikäyrä on yöllä laskeva, perusinsuliinin vaikutus ja annos on tällöin ollut liian suuri.
- Jos glukoosikäyrä on yöllä nouseva, perusinsuliinin vaikutus on tällöin ollut liian vähäinen.
Tilapäinen vaihtelu voi liittyä edellisen päivän liikuntaan tai muuten poikkeavaan päivärytmiin. Jaksottainen vaihtelu voi liittyä esimerkiksi erilaisiin viikonpäiviin ja päivärytmeihin, stressiin ja naisilla kuukautiskiertoon. Pidempiaikainen glukoosiarvon nousu tai lasku yön aikana viittaa perusinsuliinin liian pieneen tai suureen annokseen. Myös eri perusinsuliinivalmisteiden pistosajankohdalla voi olla merkitystä.
Jos verenglukoosi laskee liian matalalle heti nukkumaan menon jälkeen alkuyöstä, syy voi olla myös iltapalan liian suuressa ateriainsuliinin annoksessa.
Päiväsaikaan perusinsuliinin sopivaa annosta voi arvioida päivällistä ja iltapalaa edeltävästä glukoosiarvosta. Jos ateriainsuliinin annos ja pistoksen ajankohta on kohdallaan, ateriaa edeltävä liian korkea tai matala verensokeri viittaa liian pieneen tai liian suureen perusinsuliinin vaikutukseen.